{{ result.type_rendered }}
Maailmantilanne on ollut suuressa muutoksessa. Sota Ukrainassa ja talouden kiristyminen inflaation sekä korkojen ja energiahintojen nousun muodossa ovat vaikuttaneet taloyhtiöiden kustannuksiin ja sitä kautta monien suomalaisten elämään.
Retta Isännöinti auttaa muuttuneessa maailmantilanteessa taloyhtiöitä löytämään ratkaisuja, joiden turvin ne selviävät epävarmuudesta. Taloyhtiöt voivat hillitä kustannusten nousua mm. huomioimalla taloyhtiöiden energiaratkaisuihin liittyvät mahdollisuudet päätöksenteossaan.
Taloyhtiöiden hoitokuluista jopa 30–40 prosenttia aiheutuu energiankulutuksesta.
”Jokainen säästetty kilowattitunti tai vesilitra näkyy säästöinä, sillä kuluilla on merkittävä vaikutus hoitovastikkeisiin, vuokriin sekä energialaskuihin.”, Rettan Vastuullisuuspalveluiden johtaja Ari Taiponen kertoo.
On myös odotettavissa, että energiankulutuksen merkitys taloyhtiöille tulee kasvamaan entisestään tulevaisuudessa.
”Energiatehokkuus nostaa kiinteistön arvoa ja avaa ovia erilaisille rahoituksille, minkä vuoksi CO2-neutraalisuus tulee olemaan kiinteistöalalla uusi normaali. Taloyhtiöiden tiedon läpinäkyvyys ja jakaminen sekä sosiaalinen vastuu tulevat korostumaan tulevaisuudessa.”, Taiponen arvioi.
Taiponen jakaa energiajohtamisen kahteen kategoriaan: aktiiviseen ja passiiviseen.
Aktiivinen energiajohtaminen on päivittäistä toimintaa ja kiinteistön ylläpitoa, kuten kulutuksen seurantaa ja erilaisten vikatilanteiden havainnointia ja niihin reagointia. Aktiiviseen energiajohtamiseen kuuluu myös ominaiskulutuksen vertailu tilastotietoihin sekä käyttötekniset toimenpiteet, kuten lämpötilojen asetukset.
”Taloyhtiöiden tulisi tehdä systemaattista ja ennakoivaa huoltoa sekä huomioida energiatehokkuuspotentiaali myös PTS-suunnitelmassa.”, Taiponen suosittelee.
Aktiivisella energiajohtamisella on suora vaikutus vastikkeisiin. Tekeminen vaikuttaa myös kiinteistön arvoon, sillä kun tieto on läpinäkyvästi esillä, sen avulla voidaan todistaa kiinteistön arvo – toisin sanoen voidaan antaa avoimesti näyttö siitä, että kiinteistön hoito on hyvällä tolalla.
Passiivista energiajohtamista taas ovat investointien kautta tehtävät pysyvät tekniset muutokset.
”Yleisimpiä passiivisen energiajohtamisen esimerkkejä ovat PTS-korjaustarpeiden yhteydessä tehtävät lisäeristykset välipohjiin tai ikkunaremontissa käytettävät korkean u-arvon ikkunat. Samaan kategoriaan kuuluvat myös investoinnit uusiutuvan energian tuotantoon ja ostoenergian korvaaminen omalla tuotannolla, esimerkiksi lämpöpumpulla tai aurinkopaneeleilla.”, Taiponen konkretisoi.
Kiinteistön arvoa parantavat tekniset ratkaisut vaikuttavat pitkällä aikajänteellä ja muuttavat rakennuksen teknisiä ominaisuuksia kestävimmiksi ja energiatehokkaammiksi.
Energiakulutuksen aktiivinen johtaminen vaikuttaa kiinteistön välittömään operatiiviseen tehokkuuteen ja alentaa asumisen kustannuksia. Pitkällä aikavälillä aktiivisen johtamisen hyödyt ovat kuitenkin rajalliset, kun taas passiivisella energiajohtamisella saadaan pysyvämpiä vaikutuksia. Passiivisella energiajohtamisella on vaikutusta kiinteistön arvon kehitykseen sekä rahoituksen hintaan ja sen saatavuuteen.
”Passiivisen energiajohtamisen ratkaisut vaikuttavat päästöihin ja tekniseen suorituskykyyn – ja nämä taas vaikuttavat suoraan kiinteistöjen e-lukuihin sekä energiantodistusluokkiin. Hyvin hoidettu ja toimiva kiinteistö voi menettää arvoaan, jos sillä ei ole energiatodistuksella todennettavaa pysyvää näyttöä energiatehokkuudestaan. On jo paljon merkkejä siitä, että rahoituslaitokset kiinnittävät huomiota kiinteistön e-lukuihin rahoitusta myöntäessään. E-luvulla on suora vaikutus esimerkiksi lainan hintaan ja jopa lainan ehtoihin.”, Taiponen kertoo.
Vaikka aktiivisella ja passiivisella energiajohtamisella on eroja, molempia tarvitaan.
”Molemmat energiajohtamisen tavat ovat kriittisiä hyvinvoivalle taloyhtiölle. Oleellista on ymmärtää niiden vaikutukset sekä tässä hetkessä että pidemmällä aikavälillä.”, Taiponen summaa.
Kun taloyhtiössä aletaan pohtia energian säästämistä, Ari Taiponen suosittelee lähtemään liikkeelle taloyhtiön energialuokkaan tutustumisesta ja selvityksellä siitä, toimiiko talo optimaalisesti oman tekniikkansa puitteissa.
”Itse tarkistaisin ensin, mikä on talolle laskettu e-luku. Luku kertoo käytännössä talon teknisen potentiaalin, eli kuinka energiatehokas se voi parhaimmillaan olla, huomioiden talon teknisen kokoonpanon ja rakennusmateriaalit, joilla talo on rakennettu. Tämän jälkeen vertailisin ja laskisin saman luvun auki todellisilla kustannuksilla. Siitä näkee, ovatko teoria ja käytäntö linjassa ja olisiko mahdollista tehdä jonkinlaista säätöä. Tämän pohjalta voidaan sitten miettiä esimerkiksi sisälämpötilojen alentamista tai lämmityskäyrän asetusten muuttamista – olisiko näillä keinoin löydettävissä välitöntä kulutussäästöä?”, Taiponen konkretisoi.
Kun perusasiat ovat tiedossa, kannattaa käydä läpi oman taloyhtiön PTS-suunnitelma ja katsoa, onko yhtiöön tulossa esimerkiksi katto-, ikkuna- tai julkisivuremonttia.
”Jos remontteja on luvassa, kannattaa miettiä, voisiko niiden yhteydessä tehdä rakenteellisia muutoksia energiatehokkuuden lisäämiseksi, esimerkiksi eristyksiä lisäämällä. Tärkeintä on toki laskea auki, pystytäänkö kiinteistön u-arvoa parantamaan remontin yhteydessä tehtävillä toimenpiteillä ja miten se vaikuttaisi e-lukuun.”, Taiponen suosittelee.
”Taloyhtiössä kannattaa käydä läpi myös, onko taloyhtiön lämmitystapa ajan tasalla ja tehokas – vai olisiko esimerkiksi kaukolämpöpaketin vaihto tai muu vastaava ajankohtainen. Pohdinnan tukena voi hyödyntää Retta Plus -palveluihimme kuuluvaa Lämmitystapavertailua. Palvelun avulla voi laskea auki, kannattaako esimerkiksi vaihtaa maalämpöön ja arvioida mahdolliset aurinkosähkön hyödyt. Laskelmien ja tositteiden jälkeen voi sitten arvioida, mikä olisi järkevä investointi ja päättää seuraavat askeleet.”, Taiponen kertoo.
Energiatehokkuushankkeisiin on saatavilla avustuksia, joihin kannattaa tutustua, jotta niitä osaa hakea ja hyödyntää investointihankkeissa. Avustuksen ehtona on usein, että päätös hankkeen käynnistämisestä on jo olemassa, eli hankkeen täytyy olla kannattava ilman avustuksiakin. Liikkeellä on myös hyvä olla hyvissä ajoin, sillä avustuksiin liittyy tarkkoja sääntöjä ja muuttunut maailmantilanne on ruuhkauttanut hakuprosesseja.
”Kannattaa kartoittaa kaikki mahdollisuudet. Esimerkiksi monille taloyhtiöille nyt ajankohtaisiin sähköautojen lataustolppiin voi saada avustuksia. Lataustolppiin investoiminen on taloyhtiölle luonnollista esimerkiksi siinä vaiheessa, jos alkamassa on maalämpöhanke, jonka avustus on 30 prosenttia investoinnin arvosta. Hankkeen yhteydessä tarkastellaan tyypillisesti talon sähköpääkeskuksen kokoa ja jos siihen on hankkeen puitteissa syytä kajota, niin voidaan katsoa samalla sen autolatausinfra kuntoon.”, Taiponen toteaa.
Taiponen suosittelee mittaamaan energiankäyttöä ja seuraamaan erityisesti suuntaa, johon kulutus on pitkällä tähtäimellä menossa.
”Seurannassa on hyvä suhteuttaa ulkolämpötiloja ja peruskulutusta. Jokaiselle talolle laskettu e-luku kertoo käytännössä, millaiseen energiatehokuuteen neliötä kohden talossa tulisi päästä vuoden jaksolla. Hyvin harvat taloyhtiöt tosin vielä laskevat, mihin lukuun on todellisuudessa päästy.”, Taiponen arvioi.
Taiposen mukaan lukuja ei kannata tuijottaa liian tarkkaan, sillä talolle lasketun e-luvun ja toteutuneiden lukujen välillä voi olla jonkin verran eroavaisuuksia.
”Jos laskettujen ja toteutuneiden lukujen ero on hyvin suuri, kannattaa selvittää, onko esimerkiksi laitteissa jotain pielessä. Toki myös, jos toteutumassa jäädään reippaasti alle e-luvun, on hyvä miettiä, onko menty jo liian ääripäähän: onko esimerkiksi ilmanvaihto ajettu liian pienelle tai haittaavatko lämpötilat jo olosuhteita. Hyvä mittari on katsoa, onko kaikki niin kuin pitäisi olla ja sen jälkeen miettiä, millaisilla toimenpiteillä voidaan lähteä vaikuttamaan varsinaiseen e-lukuun.”, Taiponen vinkkaa.
