{{ result.type_rendered }}
Asuminen muodostaa suomalaisen hiilijalanjäljestä merkittävän osan ja toivomme, että olet yhdessä̈ kanssamme luomassa vihreämpää huomista. Olemme koonneet muutamia vinkkejä, joiden avulla jokainen meistä voi vaikuttaa asumisen ympäristövastuullisuuteen. Pieniä tekoja tekemällä voimme yhdessä säästää merkittävästi ympäristöä!
Lämmitys on yksi suurimmista hoitokulueristä kiinteistössä ja asukas maksaa lämmityksestä epäsuorasti, osana vuokraa. Tarpeettoman lämmin huoneilma aiheuttaa turhia kuluja ja ympäristökuormaa, minkä vuoksi myös asukkaan on hyvä kiinnittää huomiota lämmitykseen. Yleisesti sopiva huonelämpötila on oleskelutiloissa 20–22 °C ja makuuhuoneissa muutaman asteen alhaisempi.
Asuntoa kannattaa tuulettaa, mikäli sisäilma on tunkkaista tai esim. pyykinkuivauksen yhteydessä ikkunapinnoille kertyy selkeästi havaittavaa kosteutta. Kun tuuletat, huomioithan seuraavat asiat:
Omalla toiminnallasi on merkittävä vaikutus vedenkulutukseen. Vettä säästämällä voit vaikuttaa myös energiankulutukseen, sillä veden lämmittäminen ja puhdistaminen vievät runsaasti energiaa. Kotitalouksien suurin vesisyöppö on suihku. Suosi siis mahdollisimman lyhyitä suihkukäyntejä ja katkaise vedenkulutus esimerkiksi pesuaineen levittämisen ajaksi. Wc-istuinta kannattaa tarkkailla, ettei se vuoda. Vuotava wc-istuin voi valuttaa huomattavan määrän puhdasta vettä turhaan ja kasvattaa taloutesi vedenkulutusta merkittävästi.
Voit vaikuttaa sähkönkulutukseen helposti omilla kulutustottumuksillasi. Sähkön kulutusta on helppo hillitä sammuttamalla tarpeettomat valot, näytöt sekä muut sähkölaitteet. Lisäksi tarpeettomat johdot kannattaa irrottaa pistorasioista. Kodinkone- ja valaisinhankinnoissa on hyvä kiinnittää huomiota hankittavan laitteen energiankulutukseen.
Sekajätteeseen päätyy edelleen paljon lajittelukelpoista jätettä. Jätteiden lajittelu on tärkeää, jotta jätteitä voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla jätevoimaloissa. Lajittelun lisäksi on hyvä kiinnittää huomiota kotitaloudessa syntyvään jätemäärään. Jätemäärää voi pyrkiä vähentämään esimerkiksi käyttämällä kestokasseja ja huomioimalla pakkausmateriaalien määrän ja tuotteen kestävyyden jo ostotilanteessa.
Yleisimmät lajiteltavat jätteet ovat sekajäte, paperi, kartonki, biojäte, metalli, lasi ja myös muovi. Muovinkeräykseen voi laittaa mm. elintarvikkeiden tyhjät muoviset pakkaukset, käyttötavaroiden muovipakkaukset, muovikassit, tyhjät muoviset pesuaine- ja muovipullot. Likaiset muoviset pakkaukset on hyvä huuhtoa ennen lajittelua. Ruokaöljyn tai muun viemäriin kuulumattoman kemikaalin likaamia muovipakkauksia ei pidä pestä vaan ne laitetaan sekajätteeseen. Jätteet, jotka eivät mahdu tai sovellu taloyhtiön jäteastioihin, voi viedä kierrätyskeskuksiin. Sinua lähimpänä sijaitsevan kierrätyskeskuksen voit katsoa täältä.
Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syömäkelpoista ruokaa, joka syystä tai toisesta päätyy jätteeksi. Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan tuotamme henkilöä kohden noin 20-25 kg ruokahävikkiä vuodessa. Tämä tarkoittaa sitä, että nelihenkisellä perheellä kuluu jopa 500 euroa vuodessa ruokahävikkiin.
Hävikkiruuan ympäristövaikutus ei synny niinkään muodostuvasta biojätteestä, vaan ruuantuotannon aiheuttavista kasvihuonekaasupäästöistä sekä vesistöjä rehevöittävistä päästöistä. Näitä syntyisi vähemmän, mikäli hyödyntäisimme kaiken tuotetun ravinnon. Ruokahävikkiä vähentämällä voimme siis vaikuttaa ruuantuotannon ympäristövaikutuksiin ja säästää rahaa elintarvikehankinnoissa.
Jos havaitset vian vuokra-asunnossasi, ilmoita siitä viipymättä huoltoyhtiölle. Vuotava vesikaluste aiheuttaa pitkällä aikavälillä turhaa vedenkulutusta ja korjaamattomat viat asunnossa saattavat aiheuttaa merkittäviä lisävahinkoja.
Lisää vinkkejä ympäristövastuulliseen asumiseen löydät Rettan asukkaan energiaoppaasta
