{{ result.type_rendered }}
Sijoitusyhtiö CapManin 29 pääkaupunkiseudulla sijaitsevalle asuinkiinteistölle on myönnetty BREEAM In-Use-sertifikaatti. Ympäristöluokitelluissa kiinteistöissä sijoittajaa puhuttelee muun muassa vastuullisuusnäkökulma, riskienhallinta ja kiinteistöjen hyvä dokumentaatiotaso.
Ympäristöluokitukset eli sertifioinnit ovat työkaluja kiinteistöjen ympäristötehokkuuden mittaamiseen, todentamiseen ja parantamiseen. Niiden avulla kiinteistöjen vastuullisuutta voidaan vertailla helposti.
BREEAM In-Use -sertifiointi tuli asuntopuolelle vuonna 2020. Tällä hetkellä BREEAM In-Use -sertifikaatin saaneita asuinkiinteistöjä on maailmalla yhteensä 149, ja niistä 60 on Suomessa (tilanne 22.2.2022).
– Suomessa on paljon kiinnostusta kiinteistöjen sertifiointeihin, ja tällä hetkellä Suomi johtaa kansainvälisissä tilastoissa asuntopuolen BREEAM In-Use -sertifiointien määrässä. Vastuullisuusvaatimusten merkityksen kasvaminen kiinteistösektorilla näyttäisi vaikuttavan sekä kotimaisten että kansainvälisten sijoittajien kiinnostukseen sertifikaatteja kohtaan, kertoo Retta Managementin Vastuullisuuspalvelut-yksikön energia- ja ympäristöasiantuntija Mari Hyvönen.
Asuinkiinteistöjen sertifioinnin hyödyistä ei vielä ole olemassa tutkimusnäyttöä, mutta toimitilapuolen tutkimustuloksista saa osviittaa sertifioinnin avaamista mahdollisuuksista sijoitusmarkkinoilla.
– Toimitilapuolella on jo tutkittua näyttöä siitä, että sertifioinneilla on ollut vaikutusta kiinteistöjen arvoon ja vuokratuottoon. Sertifioiduilla kiinteistöillä voi olla vaikutusta myös rahoitukseen, ja ne kiinnostavat niin ostajia kuin vuokralaisiakin sertifioimattomia kiinteistöjä enemmän. BREEAM-sertifikaatit ovat kuitenkin vielä vähemmän tunnettuja asuntopuolen vuokralaisten keskuudessa kuin toimitilapuolella, jossa vuokralaiset jo selkeästi kyselevät kiinteistön sertifiointien perään, Hyvönen avaa.
Pääomasijoittaja CapMan hallinnoi asuntokiinteistöihin sijoittavaa rahastoa CapMan Nordic Residential Fundia, jonka kiinteistömanagerina toimii Retta. ESG on erittäin korkealla CapManin agendalla, ja CapMan onkin hakenut BREEAM In-Use-sertifikaattia 29 edellä mainitun rahaston omistamalle asuinkiinteistölle.
– Sijoittajana sertifikaatit kertovat meille, että kiinteistöjen vastuullisuusjohtaminen ja suorituskyky ovat kunnossa. Sertifikaatit kertovat myös, että kiinteistöjen dokumentaation taso on laadukasta, mikä helpottaa kiinteistöjen johtamisessa, tavoitteiden asettamisessa, kehittämisessä ja tulevaisuuden suunnittelussa, toteaa CapMan Real Estaten vastuullisuuspäällikkö Anna Rannisto.
– Lisäksi luokitukset laskevat sijoituksen riskiä ja parantavat kiinteistöjen näkyvyyttä markkinalla. Sijoittajat näkevät sertifikaatin yhtenä kiinteistön arvoa kasvattavana elementtinä, erityisesti jos saavutetun luokituksen taso on korkea, jatkaa CapMan Real Estaten Asset Manager Markus Vasarainen.
Sertifioituihin kiinteistöihin sijoittaminen tukee myös CapManin omia vastuullisuustavoitteita. CapMan on sitoutunut Science Based Targets initiative (SBTi) -aloitteeseen, jonka kautta yritys määrittelee muun muassa vähähiilisyystavoitteensa.
– Kiinteistöjen sertifikaatit ovat yksi tärkeä ilmastotekoihin ja kiinteistöjen elinkaaren kehitykseen liittyvä mittari, kun tarkennamme CapManin konkreettisia vastuullisuustoimia. BREEAM-sertifikaatti huomioi ympäristönäkökulman lisäksi myös kiinteistön vuokralaisten ja muiden käyttäjien hyvinvoinnin, mikä on tärkeää kokonaisvaltaisessa vastuullisuustyössä, Anna Rannisto sanoo.
CapMan aikoo kasvattaa sertifioitujen kiinteistöjen määrää tulevaisuudessa paitsi asuntosalkussaan, myös muissa kiinteistösalkuissa. Painotus on BREEAM-luokituksen lisäksi muissa kansainvälisissä sertifikaateissa kuten LEEDissa.
– CapMan on monikansallinen yritys, ja kansainväliset sertifikaatit ovat sijoittajillemme helpommin ymmärrettävissä. Olemme luomassa tarkempaa strategiaa eri sertifikaattien haltuunotosta. Tässä prosessissa Rettan asiantuntija-apu on arvokasta, Rannisto kiittelee.
1. Pohdi, miksi kiinteistöjen sertifiointi on tärkeää. Mitä sertifioinnilla tavoitellaan ja miten sertifikaatti palvelee esimerkiksi yrityksenne omia vastuullisuustavoitteita? Ota selville sijoittajien, vuokralaisten ja muiden tärkeiden sidosryhmien toiveet.2. Selvitä, mitä sertifiointijärjestelmää kannattaa käyttää ja mikä on sopiva tavoitetaso. 3. Pyydä ammattiapua sertifiointiprosessiin. Aiheeseen perehtynyt asiantuntija helpottaa hanketta valtavasti.4. Varaa prosessiin riittävästi aikaa ja sisäisiä resursseja. Sertifiointi voi vaatia kiinteistössä korjaustoimenpiteitä, joiden toteuttaminen ei suju hetkessä.
Sertifiointiprosessi kestää kokonaisuudessaan noin kolme kuukautta, mutta kiinteistön mahdolliset pistetason nostamiseksi toteutettavat toimenpiteet voivat pitkittää hanketta.
– Ennen varsinaista sertifiointiprosessia on mahdollista toteuttaa esiselvitys, josta ilmenee alustavasti, mille pistetasolle kiinteistö voi päästä ja miten pistetasoa voisi nostaa. Jos pistetasoa halutaan nostaa, kiinteistöön tehdään tarvitut korjaustoimenpiteet ennen varsinaista sertifiointiprosessia, Mari Hyvönen selventää.
Itse sertifiointiprosessi koostuu muun muassa kiinteistöjen rekisteröinnistä, tarvittavien materiaalien ja lähtötietojen keruusta sekä tietojen ja tarvittavien todistusaineistojen syöttämisestä BREEAM-tietokantaan.
– Tietokannasta kohdekohtaiset tiedot lähetetään auditointiin, minkä jälkeen arvioija suorittaa kohdekierroksen ja tarkistaa, että vaatimukset täyttyvät. Arvioija lähettää todisteet ja raportin ympäristösertifioinnista vastaavalle taholle, Building Research Establishmentille, joka tarkastaa kohteen tiedot ja myöntää sertifioinnin asessorin raportin perusteella, Hyvönen listaa.
Sertifiointiprosessista aiheutuvat kulut koostuvat muun muassa pohjatöistä, itse rekisteröinti- ja sertifiointimaksuista sekä mahdollisista luokitustasoa nostavista toimenpiteistä.
– Prosessi hoituu sitä nopeammin ja kevyemmin, mitä paremmat lähtötiedot kohteesta on saatavilla. Sähköiset piirustukset ja tarkat tekniset tiedot helpottavat hanketta huomattavasti, ja aina on parempi, jos vastuullisuusasioita on huomioitu jo kiinteistön rakennusvaiheessa, Hyvönen vinkkaa.
