Liikekiinteistöt 2024: Jyvät erottuvat akanoista 

Inflaation hidastumisen ja reaalipalkkojen nousun odotetaan hieman kohentavan vähittäismyyntiä ja samalla tilamarkkinoita vuonna 2024. Liiketilamarkkinan lyhyen aikavälin näkymiä kuitenkin haastaa yhä maaliskuussa 2024 hyvin heikolla tasolla ollut kuluttajien luottamus, joka on tehokas tapa indikoida vähittäiskaupan menestystä ja näkymiä. Muutokset kuluttajien luottamuksessa ovat historiallisesti ennakoineet kaupan liikevaihdon vaihteluita.  

Liiketilojen sijoitusmarkkinalla sektorin transaktiovolyymi laski KTI:n tilastohistorian alhaisimmalle tasolle viime vuonna vastaten 10 % vuoden 2023 kokonaisvolyymista. Sijoitusmarkkinalla kysynnän odotetaan jatkuvan selektiivisenä ja keskittyvän defensiivisiin ja välttämättömyytenä pidettyihin, usein päivittäistavaravetoisiin kohteisiin, kuten supermarketteihin ja big boxeihin. Vakaiden vuokralaisten merkitys on yhä korostunut.  

Liikekiinteistömarkkinan haasteet ovat hyydyttäneet uusien liiketilojen rakentamista. Viimeisen 15 vuoden aikana valmistuneiden liikekiinteistöjen neliömäärä on jäänyt vain kahtena vuonna viime vuoden lukemaa matalammaksi. Kotimaisen kaupan kehitys viimeisen kahden vuoden aikana on jakautunut vahvasti kahteen suuntaukseen: menestyvä halpa- ja ruokakauppa sekä haasteissa painiva erikoiskauppa muutamia toimialoja lukuun ottamatta. Ruokakauppa kasvaa, jopa inflaatiota nopeammin. Uudet valmistuneet liikekiinteistöhankkeet ovatkin olleet tyypillisemmin pienempiä päivittäistavarakaupan kohteita.  

Liikekiinteistöjen vuokrat ovat nousseet haasteidenkin keskellä pirteästi verrattuna asuntojen vuokriin. Tilastokeskuksen mukaan liiketilojen vuokrat nousivat 5,6 % vuonna 2023 verrattuna edeltävään vuoteen.  Erilaisten alasektorien kirjo on kuitenkin suuri ja niiden menestys ja houkuttelevuus sijoitusmarkkinoilla poikkeaa merkittävästi toisistaan. Markkinatilanne on erilainen esimerkiksi kaupunkikeskustojen ja päivittäistavaravetoisten kauppakeskustojen välillä.  

Helsingin keskustan liiketilamarkkinan fundamenteissa muutoksia 

Helsingin keskustan liikekiinteistöjen tilanne on muuttunut koronan myötä merkittävästi. Tähän ovat vaikuttaneet niin etätoimistotyön yleistyminen kuin myös kansainvälisten matkailijavirtojen vähentyminen. Lisäksi mm. verkkokaupan merkitys on yhä korostuneempi. Metropolialue on monikeskuksineen ja uudet kauppakeskukset ovat muokanneet perinteisen keskustan asemaa. Kaupan rakennemuutos on suosinut autoriippuvaisia kaupan keskittymiä. 

Kaupunkikeskustojen elinvoimalaskennan mukaan Tampereen keskustan suhteellinen elinvoima oli Suomen paras vuonna 2023. Tämän takana olivat tutkimuksen mukaan superkolminaisuus ”RAT” eli ratikka, areena ja tunneli, jotka ovat olleet huomattavassa roolissa Tampereen keskustan kestävälle elinvoimaistumiselle.  

Liiketilamarkkinoilla mikrosijainnin ja saavutettavuuden merkitys korostuvat entisestään. Kaupunkikeskustojen elinvoimalaskennan mukaan Helsingin ydinkortteleissa vapaiden liiketilojen osuus oli vuoden 2023 mittauksissa 15,2 %, kun samalla muussa keskustassa lukema oli 8,0 %. Helsingin ydinkeskustan liiketiloja ovat haastaneet 2010-luvun lopulla valmistuneet ja laajentuneet joukkoliikenteen solmukohdissa sijaitsevat kauppakeskukset. Niiden valtteina ovat olleet laajat valikoimat sekä hyvä saavutettavuus niin julkisilla kuin omalla autolla. Lisäksi juuri yksityisautoiluun perustuvat päivittäistavara- ja big box -liiketilat selvisivät pandemiasta kuivemmin jaloin.  

Kauppakeskuksien elpyminen hyvässä vauhdissa 

Kauppakeskusten myynti on kasvanut pandemian jälkeen muuta kauppaa ripeämmin. Vuoden 2023 tilastot osoittavatkin kauppakeskusten pitäneen vahvan asemansa. Viime vuoden 6,2 %:n kokonaismyynnin kasvu oli hyvä suoritus haasteellisina aikoina. Lisäksi vuonna 2023 kävijämäärä kasvoi 8,7 %, mikä toi luvut lähelle vuotta 2019. Kuitenkin vuoteen 2019 verrattuna kävijöitä oli edelleen yli 4  % vähemmän.  

Kauppakeskusten lisääntynyttä myyntiä ennakoitiin lokakuussa 2023 toteutetun Suomen Kauppakeskusyhdistyksen kauppakeskusbarometri, jonka mukaan odotukset kävijämäärien ja myynnin kehityksestä pysyivät positiivisina etenkin suurissa kauppakeskuksissa. Barometrin vastaajista lähes kaksi kolmasosaa arvioi sekä kävijämäärien että myynnin kasvavan pääkaupunkiseudun suurissa kauppakeskuksissa, ja muualla Suomessakin isojen kauppakeskusten näkymät olivat mittauksessa selvästi positiivisia. Vuoden 2023 toteutuneiden lukujen valossa kauppakeskukset lähtivät kuluvaan vuoteen hyvistä lähtökohdista.  

Lisätietoja: 

Anton Takkavuori
Kiinteistöanalyytikko
Retta Management
anton.takkavuori@retta.fi
Puh. 0400 853 528

  

* Luvut perustuvat KTI:n, Tilastokeskuksen, Elävät kaupunkikeskustat (EKK) ry:n valtakunnallisiin elinvoimatietoihin ja Suomen Kauppakeskusyhdistys ry:n julkaisemiin tietoihin ja aineistoihin  

Lue myös:

Tutustu aiempiin markkina-artikkeleihin ja katsauksiimme