Mitä hiilineutraaliustavoitteet tarkoittavat kiinteistönomistajille?

Nykypäivän megatrendit – ilmastonmuutos, kaupungistuminen, väestönkasvu, digitalisaatio ja resurssien niukkuus – vaikuttavat osaltaan myös kiinteistösektoriin. Miten kiinteistöjen omistajien tulisi suhtautua hiilineutraaliusvaatimuksiin?

Suomen valtion tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kiinteistösektori on merkittävässä asemassa, kun puhutaan energiankäytön tehostamisesta Suomessa. Se muodostaa päästöistä reilut 30 %. Kiinteistötasolle mentäessä energian ja veden osuus hoitokuluista on noin 30 – 40 %.

Suurin osa kiinteistön elinkaaren aikaisesta energiankäytöstä muodostuu kiinteistön käytön aikana. Kiinteistön käytönaikaiseen kulutukseen vaikuttavat rakennuksen ylläpito, käyttö ja korjaaminen. Rakentamisen ja rakennusmateriaalien osuus kiinteistön elinkaaren aikaisista päästöistä on vain 10 – 20 %.

Olemassa oleva rakennuskanta ja sen energiankäytön tehostaminen ovat merkittävässä asemassa hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa. Konkreettisesti hiilineutraalisuustavoitteet tarkoittavat kiinteistöjen osalta sitä, että jatkossa meidän tulee kyetä vähentämään kiinteistöjen energiankäyttöä, hankkia uusiutuvaa energiaa ja kompensoida loput päästöt.

Olemassa oleva rakennuskanta ja sen energiankäytön tehostaminen ovat merkittävässä asemassa hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Jos ympäristönäkökulma ei ole vielä tähän mennessä kiinnostanut, niin nyt on hyvä hetki miettiä, miten omaa kiinteistövarallisuuttaan voi hoitaa kustannustehokkaasti samalla päästöjä vähentäen. Useimmista kiinteistöistä on saatavissa helposti säästöjä energian- ja vedenkäyttöä tehostamalla.Kiinteistöjenomistajat ovat tärkeässä asemassa, kun keskustellaan rakentamisesta ja olemassa olevien rakennusten kunnossapidosta – otetaanko huomioon energiatehokkaat vaihtoehdot vai mennäänkö eteenpäin minimivaatimuksilla?

Toimitilapuolella kiinteistön käyttäjien puolestaan on mahdollisuus vaikuttaa kiinteistön energiatehokkuuteen mm. tehokkaalla tilankäytöllä. Omistajien näkökulmasta monien toimistorakennusten osalta vajaakäyttö on edelleen varsin merkittävää. Tyhjät toimitilat kuluttavat energiaa, joka energiatehokkuuden näkökulmasta on hyvin epäedullista. Tämän vuoksi tilojen muunneltavuus on tärkeässä asemassa, jotta niitä voidaan ottaa käyttöön tehokkaammin.

Muutokset ilmastossa luovat uusia vaatimuksia myös kiinteistöille

Äärisääilmiöiden on arvioitu lisääntyvän ilmaston lämpenemisen myötä. Suomen osalta on ennustettu mm. ilmaston lämpenevän, sademäärien kasvavan ja merenpinnan nousevan. Esimerkiksi kiinteistön sijainti tulee vaikuttamaan yhä enemmän siihen, miten kiinteistö altistuu tulevaisuudessa tulville.

On myös nähtävissä, että kiinteistöjen lämmitystarve tulee Suomessa vähenemään lauhtuvien talvien myötä. Jäähdytystarpeen ennustetaan lisääntyvän, kun hellejaksoja on yhä enemmän. Tämä tarkoittaisi sitä, että kiinteistöjen rakentamisvaiheessa olisi ennakoitava yhä tarkemmin muuttuvat olosuhteet.

Jäähdytystarpeen ennustetaan lisääntyvän, kun hellejaksoja on yhä enemmän.

Energiatehokkuusvaatimusten lisääntyessä joudutaan ottamaan käyttöön vielä kehitteillä olevaa tekniikkaa, mikä aiheuttaa sen, että peruskorjaukset ovat yhä kalliimpia ja vaativampia toteuttaa. Toisaalta energiatehokkuuden huomioiminen tässä vaiheessa tuo myöhemmin mukanaan myös säästöjä, kun kiinteistöä voidaan käyttää jatkossa energiatehokkaammin.

Energiasektorilla ollaan siirtymässä fossiilisesta energiasta uusiutuvan energian tuotantoon. Uusiutuvan energian vaihteleva tuotantokapasiteetti vaikuttaa osaltaan hintavaihteluiden lisääntymiseen. Jatkossa kiinteistöt tulevat toimimaan niin energian tuottajina kuin varastoinakin, mutta myös osaltaan joustamaan kulutuksen osalta muuttuvissa markkinatilanteissa.

Uskallus kokeilla tuo kilpailuetua

Kilpailuetu tulee useimmiten oikeista päätöksistä ja siitä, että uskalletaan olla etunenässä kokeilemassa myös uusia asioita. Useat yritykset ovat jo havainneet, että ympäristövastuullisuus voi olla yksi menestystekijä.

IPCC:n raportin julkaisemisen jälkeen keskustelu ilmastonmuutoksesta on ollut hyvin aktiivista. Etenkin nuorempien ikäryhmien keskuudessa asiasta puhutaan paljon. Tulevatko vuokramarkkinat mahdollisesti tulevaisuudessa muuttumaan siihen suuntaan, että vuokralaiset haluavat asua taloissa tai olla vuokralla toimitiloissa, joissa energian- ja vedenkäytön tehokkuuteen on panostettu?

Miksi meidän tulisi näyttää esimerkkiä?

Arman Alizad puhui Rettan energiapäivässä marraskuussa siitä, miten asioita voi nähdä mustavalkoisesti. Se oli mielestäni herättävää. Usein kuulee keskustelua siitä, että meidän suomalaisten teoilla ei ole merkitystä, kun puhutaan energiankäytön tehostamisesta. Tottahan se on, että Suomen energiansäästöt ja päästövähennykset ovat vain pieni pala valtameressä, jos asiaa katsotaan laajemmasta perspektiivistä. Mutta entäpä, jos kaikki muutkin ajattelisivat samoin?

Tosiasia on, että me länsimaissa kulutamme useita niistä hyödykkeistä, jotka tuotetaan muualla ja jotka tuottavat päästöjä maissa, joissa väestö kasvaa ja joissa käytetään hyödykkeiden tuottamiseen fossiilisia polttoaineita. Voimme Suomessa olla suunnannäyttäjiä ja kehittää innovaatioita, joita voidaan myöhemmin hyödyntää myös muualla. Näytetään siis esimerkkiä muille ja ryhdytään sanoista tekoihin.