Sukupolvien välinen kuilu riivaa taloyhtiöitä

Rettan elokuussa 2023 toteuttaman tutkimuksen* mukaan aktiivisimpia taloyhtiön osakkaita ovat yli 60-vuotiaat, joista 58 prosenttia osallistuu, seuraa ja vaikuttaa taloyhtiön asioihin. Vähiten aktiivisiin kuuluivat 18–29-vuotiaat, joista vain 27 prosenttia kertoi osallistuvansa aktiivisesti taloyhtiönsä asioihin. Taloyhtiönsä taloudellisesta tilanteesta osakkaat eivät pääosin ole huolissaan, mutta puolet vastaajista kuitenkin myönsi, ettei heillä ole riittävästi omaa taloudellista puskuria.

Nuorilla heikommat tiedot ja taidot

Nuorilla aikuisilla on tutkimuksen valossa usein heikommat tiedot taloyhtiön asioista ja niiden hoidosta sekä lähtökohtaisesti kriittisemmät asenteet. Vastuu ja toisaalta myös valta päättää asioista on siten kasautunut yli 60-vuotialle.

”Taloyhtiöiden arki vahvistaa tutkimuksen tulokset, sillä taloyhtiöiden hallituspaikoilla on usein iäkkäämpiä osakkaita, eivätkä nuoremmat osallistu yhtiökokouksiinkaan yhtä aktiivisesti. Uusien digitaalisten työkalujen avulla esimerkiksi ruuhkavuosia elävien on helpompi osallistua yhtiökokouksiin ja hallitustyöhön”, kertoo Retta Isännöinnin liiketoimintajohtaja Anders Gylling.

Ajanpuute ja laiskuus pääasiallisia syitä olla osallistumatta taloyhtiön asioiden hoitoon

Kaikista tutkimuskyselyyn vastaajista kaksi kolmesta (69 %) sanoi osallistuvansa säännöllisesti yhtiökokouksiin. Syiksi olla osallistumatta yhtiökokouksiin kerrottiin olevan ajanpuute (32 %), laiskuus (24 %), puolison osallistuminen kokouksiin (14 %) sekä riitaisuus tai vastenmielisyys tilaisuutta tai naapuria kohtaan (9 %).

Taloyhtiön hallituspaikat eivät juurikaan kiinnosta osakkaita, sillä vain kolmannes (33 %) vastaajista oli valmis harkitsemaan hakeutumista hallituksen jäseneksi. Kiinnostuksen puutetta selitettiin tässäkin sillä, että osallistuminen vie liikaa aikaa. Lisäksi taloyhtiön asioiden hoitamiseen liittyvän osaamisen ei aina koettu olevan riittävää.

”Hallitustyö vaatii mielestäni osaamista remppa-asioista ja sitä minulla ei ole”, yksi vastaajista toteaa.

Henkilökemioilla oli myös vaikutusta halukkuuteen osallistua sekä taloyhtiön yhtiökokoukseen ja hallitukseen. Osasta vastauksia ilmeni, että yhteistyö koettiin riitaisana ja että päätöksiä tehtäessä usein keskityttiin vääriin asioihin.

”Jos asukkaat ymmärtäisivät jotain taloudesta, olisivat kokoukset järkevämpiä. Esimerkiksi kysymyksiä miljoonan euron putkirempasta ei esitetä, mutta pihan valaisimen hankinnasta keskustellaan tunti”, eräs vastaaja sanoo.

Puolella asunto-osakeyhtiön osakkaista ei ole riittävästi taloudellista puskuria

Vastaajista 81 prosenttia ei ollut huolissaan taloyhtiönsä taloudellisesta tilanteesta, kuten lainansaannista, maksukyvystä ja taloudellisesta puskurista. Korkojen nousun vaikutus oman taloyhtiön talouteen ei herättänyt huolta yli puolessa vastaajista (59 %).

Sen sijaan omaan taloudelliseen tilanteeseensa osakkaat suhtautuivat eri tavalla. Reilu neljännes (28 %) oli huolissaan omasta maksukyvystään asumiskustannusten osalta ja samalla vajaa puolet (45 %) kertoi, että heillä on taloudellista puskuria melko tai erittäin vähän. Vastauksissa korostui myös erot ikäryhmissä – 18–29-vuotiaista taloudellista puskuria on vain reilulla kolmanneksella (38 %) ja oma maksukyky huolettaa.

Omasta maksukyvystään asumiskustannusten osalta huolestuneita oli Uudellamaalla ja Etelä-Suomessa hieman muuta maata enemmän, ja naiset olivat maksukyvystään miehiä useammin huolissaan.

”Valtaosa suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa kodissa, joten taloyhtiön taloudellinen tilanne vaikuttaa myös osakkaiden talouteen vähintään epäsuorasti. Yhtiökokoukset, joissa isännöitsijä käy osakkaiden kanssa läpi taloyhtiön tilannetta ja tulevia suunnitelmia sekä paikka taloyhtiön hallituksessa ovat parhaita keinoja vaikuttaa aktiivisesti taloyhtiön tilaan ja oman omaisuuden arvon kehittymiseen” Gylling sanoo.

Tutkimuksessa nousi myös esille, että 37 prosentilla osakkaista kiinnostus taloyhtiön asioihin on lisääntynyt korkojen ja asumiskustannusten nousun myötä.

”Asukkaiden aktivoituminen on tässä tietysti positiivinen asia”, Gylling toteaa.

*Rettan kyselytutkimuksen tavoitteena oli selvittää taloyhtiöissä asuvien suomalaisten omistusasujien näkemyksiä ja tietämystä taloyhtiöstä ja isännöinnistä. Lisäksi kartoitettiin kiinnostusta oman taloyhtiön toimintaan ja siihen osallistumiseen liittyen. Kyselytutkimuksen toteutti YouGov elokuussa 2023 ja siihen vastasi 1 002 yli 18-vuotiasta suomalaista, jotka asuvat omistusasunnossa taloyhtiössä.