Taloyhtiön lämmitys toimii energiatehokkaasti, kun asuntojen lämpötilat ovat tavoitetasolla ja lämpö jakautuu tasaisesti. Lämmityskauden alussa huomio kohdistuu kulutuksen seurantaan ja lämmitysjärjestelmän toimintaan. Myös ilmanvaihdon asetukset ja asukkaiden havainnot auttavat löytämään turhan kulutuksen syyt.
Lämmitys on taloyhtiön suurimpia kulueriä, mutta energiaa ei säästetä sisäilman laadun tai terveellisten asumisolosuhteiden kustannuksella. Tämä artikkeli käsittelee erityisesti vesikiertoista patterilämmitystä. Ilmanvaihdon tarkistukset riippuvat rakennuksen järjestelmästä.
Lämmitysenergian kulutusta seurataan rinnakkain ulkolämpötilan ja asuntojen sisälämpötilojen kanssa. Pelkkä energialaskun kasvu ei kerro kulutuksen lisääntymisestä, sillä kustannuksiin vaikuttaa myös energian hinta. Eri vuosien lämmitysenergian vertailussa sään vaikutus otetaan huomioon esimerkiksi sääkorjatun eli normitetun kulutuksen avulla.
Poikkeuksellinen kulutuksen nousu voi liittyä väärään säätöön, laitevikaan tai ilmanvaihdon toimintaan. Myös vedenkulutus ja kiinteistösähkö täydentävät kuvaa taloyhtiön energiankäytöstä. Hallituksen, isännöinnin ja huoltoyhtiön kesken sovitaan seurannan vastuuhenkilö, seurantaväli ja tapa reagoida poikkeamiin.
Asuntojen huonelämpötilaksi sopii yleensä noin 21 °C. Taloyhtiön yhteinen tavoite auttaa arvioimaan, onko lämmityksessä korjattavaa. Tavoite ei ole sama asia kuin sisälämpötilan terveydellinen toimenpideraja, ja olosuhteita arvioidaan tarvittaessa myös asukkaiden tarpeiden perusteella.
Yhden asteen lasku huonelämpötilassa vähentää lämmitysenergian tarvetta nyrkkisääntönä noin viisi prosenttia. Arvio ei tarkoita samansuuruista säästöä taloyhtiön koko energialaskussa, sillä kustannuksiin vaikuttavat muun muassa hinnoittelu ja lämpimän käyttöveden kulutus. Tavoitteena on poistaa ylilämmitys, ei laskea jo valmiiksi viileiden asuntojen lämpötilaa.
Huonelämpötilaa mitataan oleskelualueelta, ei aivan patterin, ikkunan tai ulko-oven vierestä. Eri asunnoista samalla tavalla kerätyt mittaustiedot ovat vertailukelpoisempia kuin pelkät kokemukset kylmyydestä tai kuumuudesta.
Lämmityksen säätökäyrä määrittää, kuinka lämmintä vettä vesikiertoiseen patteriverkostoon johdetaan eri ulkolämpötiloissa. Jos asunnot ovat laajasti liian lämpimiä tai viileitä, huoltoyhtiö selvittää, vastaako käyrä rakennuksen lämmitystarvetta.
Rakennus reagoi muutoksiin viiveellä. Siksi säätöjä tehdään vähitellen ja vaikutuksia seurataan usean päivän ajan eri asunnoista, säätilanne huomioiden. Tehdyt muutokset kirjataan, ja huoltoyhtiöllä on selkeät ohjeet siitä, kuka säätökäyrää saa muuttaa ja millä perusteella.
Jos osa asunnoista on jatkuvasti kuumia ja osa kylmiä, pelkkä säätökäyrän muuttaminen ei välttämättä ratkaise ongelmaa. Yksi mahdollinen syy on patteriverkoston epätasapaino: lämmitysvesi ei jakaudu rakennuksen eri osiin niiden tarpeen mukaisesti.
Patteriverkoston perussäädössä vesivirrat asetetaan suunnitellulle tasolle, jotta lämpö jakautuu tasaisemmin. Ennen perussäädön tilaamista selvitetään myös muut lämpötilaerojen syyt, kuten venttiilien viat, ilma verkostossa, veto ja ilmanvaihdon toiminta. Patterien lorina ei yksin osoita perussäädön tarvetta.
Perussäädön tarve arvioidaan myös ikkuna-, julkisivu- ja ilmanvaihtokorjausten yhteydessä, koska korjaukset muuttavat rakennuksen lämmitystarvetta. Saavutettava energiansäästö riippuu lähtötilanteesta; sama prosenttiluku ei sovellu kaikkiin taloyhtiöihin.
Viileä patteri ei yksin tarkoita lämmitysvikaa. Termostaatti vähentää veden virtausta, kun huoneessa on riittävän lämmintä, eikä patterin tarvitse tuntua kauttaaltaan kuumalta. Vian selvittämisessä olennaista on asunnon mitattu lämpötila ja se, pysyykö se tavoitetasolla.
Huoltoyhtiölle ilmoitetaan, jos asunto jää kylmäksi, termostaatin säätö ei vaikuta tilanteeseen tai patterista kuuluu lorinaa. Kesän aikana jumiutunut patteriventtiili voi estää normaalin toiminnan. Myös toistuva veto tai ylilämpö kuuluu selvitettäviin havaintoihin.
Asukas ei ilmaa patteria omin päin. Ilmaus tehdään taloyhtiön ohjeiden mukaisesti huollon toimesta, ja sen yhteydessä varmistetaan lämmitysverkoston oikea paine. Termostaatti ja patteri pidetään vapaina paksuista verhoista ja huonekaluista, jotta lämpö pääsee leviämään ja termostaatti tunnistaa huoneilman lämpötilan.
Ilmanvaihdon toiminta vaikuttaa sekä lämmitystarpeeseen että sisäilman laatuun. Huoltoyhtiö tarkistaa järjestelmän mukaisesti aikaohjelmat ja asetukset sekä lämmöntalteenoton toiminnan, jos rakennuksessa on lämmöntalteenotto.
Koneellisessa tulo- ja poistoilmanvaihdossa tuloilman lämpötilan asetus vaikuttaa jälkilämmityksen energiankulutukseen. Sopiva asetus määritetään järjestelmän suunnitteluarvojen ja sisäolosuhteiden perusteella. Sama tuloilman lämpötilaohje ei koske kaikkia taloyhtiöitä tai ilmanvaihtotapoja. Painovoimaisessa ja koneellisessa poistoilmanvaihdossa korvausilman reittien toimivuus on olennainen osa kokonaisuutta. Venttiileitä käytetään rakennuksen ohjeiden mukaan eikä niitä tukita kylmän sään vuoksi. Riittämätön ilmanvaihto heikentää sisäilmaa ja lisää kosteusriskejä
Lyhyt olosuhdekysely kokoaa yhteen asuntojen mitatut lämpötilat ja tiedot vedosta tai patterien toimintahäiriöistä. Kyselyssä voidaan selvittää myös, joudutaanko asuntoa tuulettamaan viilentämisen vuoksi. Kun havaintoihin yhdistetään mittausaika ja asunnon sijainti rakennuksessa, huolto pystyy arvioimaan ongelman laajuutta.
Yhden huoneiston ongelma ja koko rakennuksen säätötarve vaativat erilaiset toimet. Järjestelmällisesti kerätty tieto auttaa kohdistamaan selvitykset oikein ja seuraamaan, korjaantuuko tilanne tehtyjen muutosten jälkeen.
Alla oleva työnjako on esimerkki käytännön organisoinnista. Tarkat tehtävät ja vastuut määräytyvät taloyhtiön sopimusten ja sovittujen toimintatapojen mukaan.
Asiantuntija-apu on perusteltua, jos sää huomioiden tarkasteltu kulutus kasvaa ilman selvää syytä tai asuntojen lämpötilaerot jatkuvat huollon toimenpiteistä huolimatta. Myös vuodesta toiseen toistuvat asukasilmoitukset ja korjausten jälkeen muuttuneet olosuhteet puoltavat laajempaa selvitystä.
Energiaremonttia suunniteltaessa lämmitys ja ilmanvaihto tarkastellaan kokonaisuutena. Kun taloyhtiön lämmitys ja ilmanvaihto toimivat yhteen ja lämpö jakautuu tasaisesti, turha energiankulutus vähenee ja kustannuksia on helpompi ennakoida.
Lue lisää: Energiatehokas taloyhtiö – Motiva
Kuvituskuva luotu tekoälyllä.
Jätä tarjouspyyntö isännöintipalveluista, niin otamme sinuun yhteyttä ja kerromme kuinka voimme olla avuksi.