{{ result.type_rendered }}
Mitä taloyhtiössä voidaan tehdä, jotta asuminen olisi ekologisempaa?
Asumisella on merkittäviä ympäristövaikutuksia. Sitran mukaan reilu neljännes keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä syntyy nimenomaan asumisesta. Jokaisen asukkaan valinnoilla on merkitystä, mutta miten taloyhtiöstä voitaisiin tehdä ympäristöystävällisempi?
Taloyhtiön hoitokuluista jopa 40 prosenttia kuluu lämmitykseen, sähköön ja veteen. Kiinteistön energia- ja vesikustannukset vaikuttavat puolestaan osakkaiden maksamiin hoitovastikkeisiin ja näin myös vuokratasoon. Hyvä uutinen on se, että energiatehokkailla ja ympäristöystävällisillä valinnoilla on mahdollista vaikuttaa positiivisesti paitsi taloyhtiön hiilijalanjälkeen myös säännöllisiin kustannuksiin.
Taloyhtiön suurin vuosittainen menoerä muodostuu yleensä lämmityksestä. Taloyhtiön lämmitysmuodolla on yhtä lailla myös ympäristövaikutuksia. Kun kiinteistön lämmitysjärjestelmä tulee teknisen käyttöikänsä päähän, voikin olla hyvä hetki tarkastella lämmitysmuodon kustannus- ja energiatehokkuutta.
Lämmitysmuodon vaihtaminen on mahdollista, mutta vaatii aina alkuinvestointeja. Esimerkiksi ekologiseen maalämpöön siirtyminen on merkittävä kertainvestointi, mutta maksaa itsensä takaisin pienempinä lämmityslaskuina – varsinkin vanhemmassa kiinteistössä energiaremontti voi olla rahoitettu kymmenessä vuodessa, sillä pitkällä aikavälillä lämmityskuluissa saatavat säästöt ovat mittavia.
Ekologinen asuminen liittyy kiinteästi myös sähkönkulutukseen. Varsin vaivaton keino tehdä taloyhtiöstä astetta ympäristöystävällisempi, on vaihtaa sähkö täysin vihreään. Vihreällä sähköllä tarkoitetaan sähköä, joka perustuu uusiutuvien energialähteiden, kuten tuuli-, aurinko- tai vesivoiman hyödyntämiseen. Koska ekologisen sähkön tuotannossa ei ole käytetty fossiilisia energianlähteitä tai ydinvoimaa, se pienentää taloyhtiön hiilijalanjälkeä – ja on näin yksi askel kohti ekologisempaa asumista.
Kiinnittämällä huomiota vedenkulutukseen on mahdollista säästää sekä rahaa että ympäristöä.
Veden säästämisen voi aloittaa pienillä toimenpiteillä: esimerkiksi vettä säästävät hanat ja suihkusuuttimet sekä kaksitoimisella huuhteluominaisuudella varustetut wc-istuimet varmistavat, ettei vettä valu viemäriin turhaan.
Huoneistokohtaiset vesimittarit vaikuttavat merkittävästi vedenkulutukseen: kun asukkaat maksavat vedestä todellisen kulutuksen mukaan, se kannustaa tarkkailemaan veden käyttöä. Vuonna 2020 tuli voimaan laki, jonka mukaa vesimaksun on jatkossa perustuttava todelliseen vedenkulutukseen. Laki koskee kiinteistöjä, joiden rakennuslupa on haettu 23.11.2020 jälkeen. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että vedestä maksetaan sen mukaan, kuinka paljon sitä käytetään.
Ympäristöystävällisessä taloyhtiössä jätteiden kierrätys on toteutettu fiksusti. Vuonna 2021 voimaan tullut jätelaki määrittelee, että yli viiden huoneiston taloyhtiössä on oltava jätepiste, jossa lajitellaan erikseen sekajäte, biojäte, kartonki, paperi, muovipakkaukset, metallipakkaukset ja lasi.
Jätteiden lajittelu on ympäristönäkökulmasta tärkeää muun muassa siksi, että lajiteltua jätettä voi hyödyntää uudelleen raaka-aineena. Lajittelun ansiosta sekajätteen määrä vähenee. Samalla myös jätehuoltokustannuksissa voi säästää rahaa, sillä sekajäte on taloyhtiölle kallein jätelaji.
Niin ympäristö kuin taloyhtiön kassakin kiittävät, kun huoneistojen lämpötila on säädetty energiataloudellisesti. Motivan mukaan jo yhden asteen lasku lämpötiloissa voi säästää viisi prosenttia lämmityslaskussa.
Asumisviihtyisyyden ja energiatehokkuuden näkökulmasta hyvä huonelämpötila on 20–21 astetta; makuutiloissa riittää asteen tai pari vähemmänkin. Tasaisemmat ja miellyttävät huonelämpötilat vaikuttavat myös asumismukavuuteen. Huomiota kannattaa kiinnittää myös porraskäytävien ja varastojen lämpötiloihin: varastossa riittää 12 asteen, porrashuoneessa noin 18 asteen lämpötila.
Myös taloyhtiön valaisinratkaisuissa kannattaa huomioida ympäristöystävällisyys. Helppo ja kustannustehokas tapa on siirtyä käyttämään energiatehokkaita led-valaisia. Piha-alueella ja taloyhtiön yhteisissä tiloissa voi hyödyntää puolestaan liiketunnistimilla tai hämäräohjauksella varustettujen ulkovalaisimia – sähköä säästyy, kun valot eivät pala jatkuvasti.
Taloyhtiön toimiva ilmanvaihtojärjestelmä vaikuttaa asumismukavuuteen mutta myös energiatehokkuuteen. Laitteiston säännöllisellä huollolla ja puhdistuksella pidetään huolta siitä, että järjestelmä toimii optimaalisesti. Toisaalta myös tarkoituksenmukaiset käyttöajat varmistavat, että ilmanvaihtojärjestelmä pyörii tehokkaimmillaan vain tiettyinä vuorokaudenaikoina.
Varsinkin vanhentunut ilmavaihtojärjestelmä voi heittää energiaa harakoille. Älykkäästi toimivat ilmanvaihtoratkaisut tai vanhaankin järjestelmään vaihdettavat uudet pumppu- ja puhallinkomponentit lisäävät ilmanvaihdon energiatehokkuutta.
Ekologinen asuminen on monen tekijän summa – taloyhtiöt ovat erilaisia, joten kaikki ratkaisut eivät sovi kaikille. Siksi liikkeelle kannattaa lähteä kartoittamalla kiinteistön energiakulutusta. Kun suurimmat haasteet löytyvät, ympäristölle ystävällisempiä toimenpiteitä voi tehdä pienin askelin.
