{{ result.type_rendered }}
Yhtiökokous on tilaisuus, jota osakkaan ei kannata jättää väliin. Yhtiökokoukseen osallistuminen on paras keino saada kokonaiskuva taloyhtiön kuulumisista sekä taloudellisesta tilanteesta, ja päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin.
Yhtiökokoukseen osallistuminen on vapaaehtoista, mutta suositeltavaa. Paitsi että yhtiökokouksessa tutustuu isännöitsijään ja muihin osakkaisiin paremmin, oppii siellä myös uusia asioita taloyhtiön päätöksentekoon liittyen. Yhtiökokouksessa saa tietoa taloyhtiön ajankohtaisista asioista, mutta ennen kaikkea se on paikka päästä vaikuttamaan yhteisiin asioihin ja siihen, miten taloyhtiötä ja näin myös osakkaan omaisuutta hoidetaan.
Kutsu asunto-osakeyhtiön varsinaiseen yhtiökokoukseen tipahtaa pääsääntöisesti kerran vuodessa. Kokous järjestetään puolen vuoden sisällä tilinpäätöksen valmistumisesta eli tyypillisesti kesäkuun loppuun mennessä.
Yhtiökokouksen kutsuu koolle taloyhtiön hallitus. Isännöitsijä lähettää yhtiökokouskutsut vähintään kahta viikkoa ennen kokousta. Jos osakas ei itse pääse yhtiökokoukseen, hän voi valtuuttaa toisen henkilön osallistumaan puolestaan.
Varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi taloyhtiössä voidaan tarpeen vaatiessa järjestää myös ylimääräisiä yhtiökokouksia.
Yhtiökokouksen päätösvaltaisuus todetaan heti kokouksen alkuvaiheessa. Yhtiökokous on laillinen ja päätösvaltainen, kun kokouskutsut on toimitettu yhtiöjärjestyksen mukaan ajallaan ja kun kokouksessa on läsnä vähintään yksi osakkeenomistaja.
Varsinaisessa yhtiökokouksessa käsiteltävät asiat on määritelty laissa. Kokouksessa käsitellään ja vahvistetaan päättyneen kauden tilinpäätös, käydään läpi kunnossapitotarveselvitys, yhtiössä tehdyt kunnossapito- ja muutostyöt, talousarvio sekä vastikkeiden ja muiden maksujen suuruus. Yhtiökokous päättää myös taloyhtiössä tehtävistä merkittävistä remonteista ja mahdollisista hankinnoista.
Lisäksi kokouksessa valitaan hallituksen jäsenet tulevalle tilikaudelle. Mikäli hallitustyöskentely kiinnostaa, kannattaa yhtiökokouksessa ilmaista kiinnostuksensa hallituspestiin.
Yhtiökokouksen asialista voi sisältää lakimääräisten asioiden lisäksi olla myös muita taloyhtiön hallituksen tai osakkaiden ehdottamia asioita. Osakas saa asiansa esityslistalle lähettämällä sen kirjallisesti isännöitsijälle, jollekin hallituksen jäsenelle tai hallituksen puheenjohtajalle. Yhtiökokouksen asialista laaditaan hallituksen ja isännöitsijän toimesta hyvissä ajoin ennen yhtiökokousta, joten oman asiansa kanssa kannattaa olla liikkeellä heti alkuvuodesta. Jotta asia päätyy esityslistalle, osakkaan ehdottaman asian tulee olla myös sellainen, että se kuuluu yhtiökokouksen päätettäväksi.
Yhtiökokouskutsun mukana tulee paljon tärkeää materiaalia, johon on syytä tutustua huolellisesti ennen kokousta: tilinpäätös ja toimintakertomus, talousarvioesitys, kunnossapitotarveselvitys ja vastikerahoituslaskelma ovat dokumentteja, joihin kannattaa tutustua huolella.
Materiaaliin perehtymällä pääsee kärryille esimerkiksi siitä, minkälaisia korjauksia on suunnitteilla ja miten vastike tulee kehittymään. Etukäteen voi miettiä, onko hallituksen kanssa samaa mieltä vai haluaako tehdä kokouksessa toisenlaisen ehdotuksen.
Etukäteen voi myös pohtia kysymyksiä, joihin haluaa yhtiökokouksessa vastauksia. Pieniltäkin tuntuvia kysymyksiä saa ja kannattaa esittää koskivatpa ne sitten yksittäisiä kunnossapitokustannuksia tai yhtiön taloudellista tilannetta yleisesti.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että yhtiökokouksessa käsitellään koko taloyhtiötä koskevia asioita. Päivittäiseen asumiseen liittyvät asiat, kuten vaikkapa vuotava vesihana tai tukkeutunut viemäri, eivät kuulu yhtiökokouksen päätettäväksi – ne voi selvittää isännöitsijän tai huoltoyhtiön kanssa.
Artikkelin asiantuntijana Retta Isännöinnin yksikönpäällikkö Antti Makkonen.
