Kustannusten jako taloyhtiössä – kolme tapaa kulujen jakoon

Yleensä kustannukset jakautuvat huoneiston neliöiden tai osakkeiden lukumäärän mukaisesti. On kuitenkin muitakin tapoja. Miten kustannuksia voidaan jakaa ja minkälaisissa tapauksissa eri tapoja on mahdollista hyödyntää?

Kustannusten jako taloyhtiössä on mahdollista määritellä kolmella tavalla:

1. Vastikeperusteinen jako
   
   Pääsääntöisesti kustannukset jaetaan asunto-osakeyhtiölain mukaan vastikeperusteisesti. Se tarkoittaa, että kulut jaetaan osakkaiden kesken yhtiöjärjestyksessä määritellyn neliö- tai osakemääräisen maksuperusteen mukaisesti. Jos taloyhtiössä päätetään asentaa esimerkiksi sähkötoimiset palovaroittimet, kustannukset jaetaan vastikeperusteisesti, sillä laitteiden huoneistokohtainen lukumäärä määräytyy asunnon neliöiden mukaan.
2. Tasajako
   
   Kustannusten tasajaosta puhutaan, kun kulut jaetaan tasan huoneistojen kesken. Tasajako on mahdollinen vain, kun korjauksen tai hankinnan hyöty ja aiheutuvat kustannukset ovat jokaiselle huoneistolle samat. Lisäksi tasajaon edellytyksenä on, että kunnossapitotyö tai uudistus kohdistuu huoneiston sisään. Jos taloyhtiön kaikissa huoneistossa uusitaan esimerkiksi yksi vesihana, voidaan kustannukset jakaa tasan huoneistojen kesken.
3. Hyötyperiaate

Kun taloyhtiölle hankitaan jotain sellaista, josta toiset huoneistot hyötyvät enemmän kuin toiset, voi kustannusten jaossa soveltaa hyötyperiaatetta. Tällöin enemmän hyötyvät osallistuvat myös kustannuksiin suhteessa enemmän. Jos taloyhtiöön päätetään asentaa hissi jälkiasennuksena, ylemmissä kerroksissa asuvat ja hissistä enemmän hyötyvät, maksavat isomman osuuden asennuksesta ja kunnossapidosta.

Koska vastikeperusteinen kustannustenjako on määritelty asunto-osakeyhtiölakiin, tulee poikkeukset siitä käsitellä aina yhtiökokoustasolla. Tasa- ja hyötyperiaatteiden mukaista kustannusten jakamista voidaan soveltaa, jos yhtiökokous päättää siitä määräenemmistöllä.

Artikkelia varten on haastateltu Retta Isännöinti Oy:n isännöitsijä Max Liljestrandia.