Talo, joka pesi kasvonsa

Lapualaistalon remontissa koheni ulkoasu, energiatehokkuus ja asumisviihtyvyys.

Isännöitsijä Pirre Koivusalon isännöimässä Asunto oy Välipuistossa asuu tyytyväistä väkeä. Taloyhtiön julkisivuremontti valmistui viime kesänä, eikä vaalean värityksen saanutta taloa ole tuntea entisekseen. Vielä vuosi sitten paikalla seisoi 1970-luvun peltiseinäinen rakennus, jonka päävärit olivat keltainen ja vihreä. Ajastaan jäänyt ulkoasu oli yksi syy ryhtyä remonttiin, muttei ainoa.

– Kiinteistön lämmönkulutus oli suurta. Huoneistoissa sisäilma oli tunkkaista, kun korvausilma tuli vääristä paikoista. Lisäksi kadulta ja läheiseltä asemalta kantautuvat äänet häiritsivät asukkaita, Koivusalo kertoo.

Rahoitus yksi hankkeen onnistumisista

Tilannetta ei jääty seurailemaan liian pitkäksi aikaa, kiitos aktiivisen hallituksen. Remonttiin ryhtymistä helpotti se, että talossa oli kerrytetty puskurirahastoa tulevia remontteja varten.

Välipuiston siirtyessä Koivusalon isännöitäväksi vuonna 2022 oli takana jo selvityksiä ja yhtiökokouksen päätös julkisivuremontista. Niiden myötä hallitukselle oli annettu valtuudet nostaa laina ja valita sopiva urakoitsija. Uuden isännöitsijän ensimmäisiksi tehtäviksi tulivat lainan ja urakoitsijan kilpailutukset.

Rahoitus oli yksi hankkeen onnistumisista, vaikka siihen liittyi aluksi epävarmuutta. ARA:n energia-avustusta varten oli teetetty laskelmat, mutta takeita avustuksesta ei ollut etukäteen. Pienellä paikkakunnalla sijaitseva 70-luvun talo ei ollut myöskään pankkien vinkkelistä varmin rahoituskohde.

– Koska yhtiöstä on huolehdittu suunnitelmallisesti ja sillä oli omaa puskurirahastoa, paikallinen pankki huomasi kuitenkin potentiaalin, Koivusalo iloitsee.

Hanke rahoitettiin pankkilainalla ja taloyhtiön säästöillä. ARA-avustusta saatiin haettu 10 prosenttia hankkeen kustannuksista. Lisäksi remontin kulut alittuivat niin, että aiotun 500 000 euron sijaan hinnaksi tuli 420 000 euroa. Vastikkeet saatiin siten säilymään järkevällä tasolla.

Ketterä hallitus reagoi nopeasti yllätyksiin

– Ulkopuolisen ennakkosuunnittelun rooli pidettiin tarkoituksella kevyenä, jotta kustannuksia tuli vähemmän. Hallitus ja isännöitsijä tekivät yhdessä paikalliseen arkkitehdin kanssa suunnitelman ulkosivun materiaaleista ja väreistä. Rakennesuunnittelijaa konsultoitiin tarvittaessa, Koivusalo sanoo.

Toinen hankkeen onnistumisista oli hallituksen kyky reagoida nopeasti. Vanhan talon remontissa riitti yllätyksiä. Julkisivua avatessa esimerkiksi huomattiin runsaasti ilmavuotoja ja tummuneita villoja. Koska seinät oli jo osittain avattu, piti tehdä nopeita päätöksiä. Rakennesuunnittelijan ehdotuksesta hallitus päätti, että vaihdetaan seiniin uudet villat, uusitaan ilmasulut ja vaihdetaan paksummat tuulensuojalevyt.

Remontti täytti sille asetetut tavoitteet. Energiatehokkuus parani, asumisviihtyvyys koheni ja talon ulkoasu päivittyi.

– Energiatehokkuuden eteen tehtiin paljon. Uusien villojen ja tuulensuojalevyjen lisäksi talo sai energiatehokkaat ulko-ovet ja ikkunat. Myös ilmanvaihto parani, kun korvausilma tulee hallitusti, listaa isännöitsijä.

Talon ulkonäkö koheni, kun julkisivuun tuli uudet valkoiset julkisivupellit ja sokkelit, ja ulkoportaat sekä parvekkeet maalattiin. Ison urakan aikataulu oli napakka. Remontti käynnistyi huhtikuussa 2023 ja valmista oli jo kesäkuun alussa. Etenemistä auttoi urakoitsijan kokeneisuus.

Asukkaat ovat kiitelleet urakan sujuvuutta, parantunutta sisäilmaa ja äänieristystä. ”Talo pesi kasvonsa”, kommentoi eräs asukkaista remontin jälkeen.

Teksti: OmaRetta-asiakaslehden toimitus

Kuvat: Krista Luoma