Opas: Osakkaan huoneistoremontti

Mitä saa remontoida ja mitä ei?

Asunto-osakeyhtiössä rakennus ja sen huoneistot kuuluvat taloyhtiön omistukseen, ja osakas omistaa osakkeet, jotka oikeuttavat asunnon hallintaan. Yhtiöjärjestyksestä selviää, mitä tiloja osakas hallitsee.

Osakas on vastuussa omistamansa asunnon sisäosista. Asunnon eristeet, rakenteet ja perusjärjestelmät ovat taloyhtiön vastuulla eivätkä siten kuulu osakkaan vastuuseen. Perusjärjestelmiä ovat esimerkiksi lämmitys-, viemäri-, ilmanvaihto-, sähkö- ja käyttövesijärjestelmät.

Osakas saa tehdä kunnostustöitä vain hallitsemiinsa tiloihin. Huoneiston ulkopuolelle ulottuviin tiloihin osakkaalla ei ole oikeutta tehdä remonttia. Huoneiston ulkopuolisiin tiloihin kuuluvat muun muassa ulkoseinät, ulkoikkunat ja ulko-ovet. Parveke kuuluu huoneiston hallintaan, mutta sen remonttioikeus ulottuu vain parvekkeen sisäseinämiin ja lattiaan. Sähkö- ja putkitöissä osakkaan on aina käytettävä ammattilaisia.

Mikä on huoneistoremontti?

Huoneistoremontiksi kutsutaan asuntoon tehtävää kunnossapito- tai muutostyötä, jolla parannetaan huoneiston ulkonäköä ja viihtyisyyttä.

Remontoimisen yhteydessä tulee muistaa muutama tärkeä perusasia, joiden avulla kunnossapito- ja muutostyöt hoituvat sujuvasti ja ongelmitta.

  1. Osakkaalla on oikeus tehdä omalla kustannuksellaan kunnossapito- ja muutostöitä huoneistoonsa.
  2. Osakkaalla on velvollisuus ilmoittaa kunnossapito- ja muutostöistä kirjallisesti etukäteen taloyhtiölle.
  3. Yhtiöllö on oikeus valvoa osakkaan kunnossapito- ja muutostyötä.
  4. Osakas vastaa siitä, että työ suoritetaan hyvän rakennustavan mukaisesti.
  5. Osakas on vastuussa tekemistään muutoksista.

Ilmoitusvelvollisuus: Miksi ja miten remontista ilmoitetaan?

Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkaan on ilmoitettava hallitukselle tai isännöitsijälle kirjallisesti etukäteen remontista aina, kun remontti voi vaikuttaa taloyhtiön vastuulla oleviin yhtiön rakenteisiin tai eristeisiin (veden-, äänen- ja lämmöneristeet, hormit, kantavat rakenteet) sekä erilaisiin perusjärjestelmiin, kuten vesi-, viemäri-, sähkö-, ilmanvaihto- tai muihin sen kaltaisiin järjestelmiin. Lisäksi ilmoitusvelvollisuus koskee töitä, jotka voivat vaikuttaa toisen osakkaan huoneiston käyttämiseen (esim. muovimaton vaihto parkettiin yläkerran huoneistossa).

Lähtökohtana on, että osakkaan tulee ilmoittaa yhtiölle lähes kaikista muista remonteista kuin maalaus- ja tapetointitöistä.

Jos remontti vaikuttaa muiden huoneistojen käyttämiseen, täytyy isännöintiyrityksen ilmoittaa asiasta muille asukkaille ja osakkaille.

Retta Isännöinnin isännöimissä taloyhtiöissä osakkaan muutostyöilmoitus tehdään helposti OmaRetta -palvelussa.

Muutostyöilmoituksessa tulee mm. ilmoittaa mitä remontoidaan, remontin ajankohta sekä remontin tekijät. Remontin tekijöistä täytyy ilmoittaa suunnittelijat, remontin tekijät eli urakoitsijat, työnvalvojat, yritykset sekä yritysten Y-tunnukset. Viranomaisluvan vaativaan remonttiin tarvitaan taloyhtiön hallituksen päätös.

Huomioitavaa on, että osakas saa aloittaa remontin vasta, kun ilmoitus on käsitelty ja taloyhtiö on antanut vastauksensa siihen.

UUSI OSAKAS – TÄRKEÄ HUOMIOIDA:
Mikäli kyseessä on uusi osakas, tulee hänen ennen muutostyöilmoituksen jättämistä hakea Maanmittauslaitokselta osakkeensa rekisteröintiä kiireellisenä huoneistoremonttiin vedoten. Maanmittauslaitos ylläpitää virallista osakeluetteloa ja ennen rekisteröintiä ei taloyhtiö tai isännöitsijä voi käsitellä muutostyöilmoitusta eikä huoneistoremonttia saa aloittaa.

Nainen-ja-mies-hymyilevat-poydan-aarella-tietokoneen-edessä

Ennen remonttia

  • Mikäli olet uusi osakas, tulee sinun ennen muutostyöilmoituksen jättämistä hakea Maanmittauslaitokselta osakkeesi rekisteröintiä kiireellisenä huoneistoremonttiin vedoten. Maanmittauslaitos ylläpitää virallista osakeluetteloa ja ennen rekisteröintiä ei taloyhtiö tai isännöitsijä voi käsitellä muutostyöilmoitusta eikä huoneistoremonttia saa aloittaa.
  • Suunnitelma, mitä remontoidaan ja miten. Samassa yhteydessä kannattaa tarkistaa myös taloyhtiön mahdolliset remonttisuunnitelmat.
  • Yhteys isännöitsijään. Selvitä myös taloyhtiösi muutostyöohjeet.
  • Muutostyöilmoitus taloyhtiölle.
  • Alan asiantuntijan kilpailutus suunnittelemaan ja valvomaan muutostyötä.
  • Ammattitaitoisen urakoitsijan palkkaus.
  • Sopimusten ja toimenpidesuunnitelmien laatiminen kirjallisesti, jonka jälkeen niiden toimittaminen taloyhtiön dokumentointia varten.

Kylpyhuone ja muut märkätilat

Ilmoitus taloyhtiölle:

  • Vesihanan tai pesukoneen hanan irrotus ja vaihto
  • Saniteettisilikonisaumojen uusiminen
  • Uusi vesipiste
  • Wc-istuimen uusiminen
  • Laatoituksen tai muovimaton poisto, vaihto ja vesieristeen asennus
  • Sähkösaunan kiukaan uusiminen (voimavirta)
  • Kylpyhuoneen tai märkätilan sijainnin muutos
  • Uuden saunan rakentaminen asuntoon
  • Vesiputkien ja viemäreiden asennus
  • Pesukoneen liitäntävalmiuden asennus
  • Uudet sähköasennukset

Ei ilmoitusta:

  • Pesukoneen asentaminen, jos liitännät ovat valmiina
  • Suihkuletkun uusiminen
  • Katon maalaus
  • Saunan lauteiden uusiminen

Keittiöremontti

Ilmoitus taloyhtiölle:

  • Keittiön sijainnin muutos (vaatii myös viranomaisluvan)
  • Uusi vesipiste tai vesihanan vaihto/siirto toiseen paikkaan
  • Uudet sähköasennukset
  • Liesikuvun tai liesituulettimen asennus ilmanvaihtojärjestelmään
  • Sähkölieden vaihto, jos kiinteä liitäntä (voimavirta)
  • Astianpesukoneen tai pyykinpesukoneen liitäntävalmiuden asentaminen. Jos muutos vaikuttaa vesijohtoon, hanaan tai viemäröintiin niin myös altaan ja allaskaapin vaihtaminen, asentaminen tai poistaminen

Ei ilmoitusta:

  • Keittiökaappien ovien vaihtaminen tai maalaaminen
  • Astianpesukoneen asentaminen, kun veden tulo- ja poisto- sekä sähköliitännät ovat olemassa tai astianpesukoneen irrottaminen ja poistaminen
  • Jääkaapin, pakastimen, mikroaaltouunin tai ilmanvaihtojärjestelmään kytkemättömän liesituulettimen (esim. aktiivihiili) asentaminen tai vaihtaminen
Huoneisto remontti. Retta Isännöinti. Nainen ja mies remontoivat yhdessä huonetta.

Muut remontit

Ilmoitus taloyhtiölle:

  • Ulkoikkunoihin kajoaminen
  • Ulko-oven lukituksen, ovisilmän tai postiluukun asentaminen
  • Saranatapit ja murtoraudan asentaminen ulko-oveen
  • Uudet sähköasennukset
  • Kantavien väliseinien muutokset
  • Parketin tai laminaatin asentaminen muovimaton tilalle sekä laattalattian tai klinkkerin asentaminen

Ei ilmoitusta:

  • Seinien maalaus, tapetointi ja panelointi
  • Katon maalaus, panelointi tai kattokorkeuden laskeminen, jos se ei vaikuta ilmanvaihtokanaviin tai sähköjohtoihin
  • Jalka-, lattia- ja kattolistojen asentaminen
  • Väliovien vaihtaminen tai poistaminen

Huoneistoremontin valvonta: Miksi ja miten remonttia valvotaan?

Huoneistojen remontit ja kunnostukset saattavat vaikuttaa koko rakennukseen ja tämän takia niiden tulee noudattaa hyvää rakennustapaa. Vastuu remontin toteutuksesta on myös taloyhtiöllä ja siksi taloyhtiön oikeutena ja velvollisuutena on valvoa sellaisia osakkaan tekemiä tai teettämiä remontteja, joista voi aiheutua haittaa taloyhtiölle tai sen osakkaille. Isännöitsijä toimii siis osakkaan tukena remonttihankkeessa.

Turvatakseen rakennuksen vahingoilta taloyhtiö voi asettaa ehtoja remontti- ja muutostyölle. Muutostyö voidaan myös kieltää, jos taloyhtiö kokee remontin aiheuttavan rakennukselle vahinkoa tai tuottavan haittaa yhtiölle tai osakkeenomistajille. Osakkaalla on kuitenkin asunnossaan hyvin laaja muutostyöoikeus, joten taloyhtiö harvoin estää osakkaan remontti- ja muutostyöaikeita.

Remonttia voi valvoa joko taloyhtiön oma edustaja tai taloyhtiön palkkaama ulkopuolinen ammattilainen. Vastuu remontista ei kuitenkaan valvonnan myötä siirry taloyhtiölle, vaan osakas on edelleen ensisijaisesti vastuussa remontin toteutuksesta. Mahdollisen valvonnan ja isännöinnin kulut ovat remontoijan ja osakkaan vastuulla.

Vahingonkorvausvastuu ja mitä se tarkoittaa käytännössä

Osakkeenomistajan tulee pitää huoli siitä, että hänen suorittamansa kunnossapito- tai muutostyö suunnitellaan, toteutetaan ja valvotaan ilman, että työstä aiheutuu vahinkoja. Jos työ teetetään ulkopuolisella tekijällä, osakkeenomistajan tulee huolehtia siitä, että työ noudattaa hyvää rakennustapaa.

Osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen rikkominen ja tahallaan tai huolimattomasti aiheutetut vahingot johtavat osakkaan vahingonkorvausvastuuseen taloyhtiölle tai toiselle osakkeenomistajalle. Vahingon sattuessa osakkaan on pystyttävä todistamaan, että hän on toiminut huolellisesti lakien ja sääntöjen mukaan. Tällöin osakkaan tulee todistaa asiantuntijan laatimat suunnitelmat, etukäteen tehty ilmoitus taloyhtiölle, työn suorittajan ammattilaisuus ja työn valvonnan asianmukaisuus.

Osakkaan vastuulla on myös aiemman osakkaan tekemien tai teettämien muutostöiden kunnossapito. Aiemman osakkaan virheellinen muutostyö ei kuitenkaan siirrä vahingonkorvausvastuuta uudelle osakkaalle.

Asbestin kartoittaminen

Asbestilla tarkoitetaan kuitumaista silikaattimineraalia. Materiaaleihin sitoutuneena ja kiinnittyneenä asbesti ei ole vaarallinen, mutta sitä vapautuu ilmaan rakennusten ja asuntojen korjaustöiden yhteydessä. Se on hengitettynä terveydelle vaarallista ainetta, joka kerääntyy keuhkoihin ja aiheuttaa hengityselinsairauksia, jotka saattavat ilmetä vasta vuosia altistumisen jälkeen.

Asbestia on käytetty esimerkiksi matoissa, eristeissä, huovissa, laatoissa ja maaleissa. Asbesti lisäsi palon-, lämmön- ja kulutuksenkestävyyttä ja oli edullisuutensa sekä ominaisuuksiensa vuoksi erittäin suosittu vaihtoehto. Asbestia löytyy lähes jokaisesta ennen vuotta 1994 valmistetusta rakennusmateriaalista. Sitä käytettiin rakennusmateriaaleissa aina 1990-luvulle saakka, kunnes vuonna 1994 asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin.

Jos rakennus on valmistunut ennen vuotta 1994, täytyy osakkaan remontin yhteydessä teettää asbestin kartoittaminen purettaviin materiaaleihin. Asbestikartoitusta varten täytyy palkata asiaan perehtynyt ammattilainen, sillä asbestipurkutöitä saa vuonna 2016 voimaan astuneen lain mukaan tehdä vain asbestipurkuluvan saanut yritys.