{{ result.type_rendered }}
Asunto-osakeyhtiöön ja isännöintiin liittyy paljon termejä, jotka osakkaan ja asukkaan on hyvä tuntea. Alle on koottu näistä keskeisimmät.
Asunto-osakeyhtiö eli tuttavallisemmin taloyhtiö on osakeyhtiö ja yleinen asunto-osakkeista koostuvan rakennuksen tai rakennusten omistus- tai hallintamuoto Suomessa ja sitä säätelee asunto-osakeyhtiölaki. Vähintään yli puolet asunto-osakeyhtiön lattiapinta-alasta tulee olla osakkeenomistajien hallinnassa olevia asuinhuoneistoja, muuten kyseessä on kiinteistöosakeyhtiö. As Oy:n ylin päättävä elin on yhtiökokous, joka koostuu huoneistojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajista. Käytännön hallinnosta vastaa yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus useimmiten yhdessä hallituksen valitseman isännöitsijän kanssa yhtiöjärjestyksen ja asunto-osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla. Taloyhtiön tarkoitus on huolehtia rakennuksesta osakkaiden asumistarpeen täyttäen. Yksi asunto-osakeyhtiön eduista on muun muassa se, että yhteiset tilat kuten piha-alue ja porraskäytävä pystytään pitämään järjestelmällisemmin kunnossa.
Asunto-osakeyhtiölaki on laki, jossa määritellään taloyhtiön ja sen osakkaiden oikeudet, vastuut ja velvollisuudet. Lakia sovelletaan kaikkiin asunto-osakeyhtiöihin. Asunto-osakeyhtiölaissa on määräyksiä muun muassa taloyhtiön kunnossapidosta, korjauksista ja päätöksenteosta. Yksi lain vahvimmista periaatteista on yhdenvertaisuus, jonka mukaan yhtiökokous, hallitus tai isännöitsijä voi päättää ja tehdä ainoastaan sellaisia asioita, joiden koetaan tuovan hyötyä kaikille osakkaille. Asunto-osakeyhtiölaki uudistui vuonna 2010 ja lisäsi taloyhtiöiden vastuuta muun muassa juuri kunnossapidosta. Asunto-osakeyhtiölain lisäksi taloyhtiön toimintaa ohjaa myös yhtiöjärjestys.
Energiatodistus on asiakirja, josta käy ilmi taloyhtiön energiankulutuksen tehokkuus. Tehokkuutta mitataan asteikolla A-G, missä A on paras. Energiatodistus perustuu ainoastaan rakennuksen ominaisuuksiin. Todistuksessa otetaan huomioon muun muassa eristys, ikkunat, ilmanvaihto ja lämmitys. Koska vertailun kohteena ovat rakennuksen ominaisuudet, asukkaiden energiankulutustottumukset eivät vaikuta energialuokkaan. Energiatodistus on pakollinen kaikille rakennuksille, joille haetaan rakennuslupaa sekä myytäville ja vuokrattaville pientaloille, jotka on rakennettu vuoden 1980 jälkeen. Energiatodistus on rakennuskohtainen. Jokaiselle taloyhtiön lämmitetylle rakennukselle pitää laatia oma todistus. Hyvin laadittu energiatodistus tuo taloyhtiölle kustannussäästöjä, ja toimii työkaluna tulevissa energiansäästötoimissa. Retta Isännöinti tarjoaa asiakkailleen lisäpalveluna energiatodistuksen laatimisen.
Hallituksen kokous on taloyhtiön hallituksen jäsenten yhteinen kokous, jossa päätetään taloyhtiön asioista. Yhtiökokouksen vuosittain valitsema hallitus tapaa ensimmäistä kertaa niin sanotussa järjestäytymiskokouksessa, jossa valitaan hallitukselle puheenjohtaja ja päätetään, miten kokoukset kutsutaan koolle. Yleensä puheenjohtaja kutsuu hallituksen kokouksen koolle tarvittaessa. Kaikilla hallituksen jäsenillä on läsnäolo-oikeus hallituksen kokouksiin. Pääsääntöisesti myös isännöitsijällä on läsnäolo-oikeus, mutta hän ei voi äänestää, ellei hän ole samalla myös hallituksen jäsen
Hoitolaina on taloyhtiön pitkäaikainen laina, jolla rahoitetaan kiinteistön kunnossapito- ja vuosikorjausluonteisia hankkeita. Hoitolainaa lyhennetään hoitovastikkeella eikä sitä kohdisteta yksittäisille osakkaille. Hoitolaina ei ole osakkailla poismaksettavissa.
Huoltokirja on asiakirja, joka kiinteistökohtaisesti sisältää kiinteistön huollon ja kunnossapidon tiedot ja tavoitteet sekä ohjeet huollosta vastaavalle. Huoltokirjan voi laatia taloyhtiö itse tai tilata palvelun asiantuntijalta. Huoltokirja voi olla paperinen tai nykypäivänä useimmiten sähköinen.
Huoltoyhtiö on vastuussa taloyhtiön kiinteistön huollosta ja yhteisten tilojen sekä piha-alueiden siisteydestä laaditun sopimuksen mukaan. Kaikilla asunto-osakeyhtiöllä ei ole huoltoyhtiötä, vaan huoltotehtävät voidaan hoitaa myös osakkaiden toimesta talkoilla. Käytännössä huoltomiehet hoitavat taloyhtiön pienet huolto- ja korjaustyöt. Huoltoyhtiön tehtäviä ovat 24/7-päivystys, muuttoilmoitukset, asukasluettelon ylläpito, nimenvaihto oveen, avainrekisterin ylläpito ja avainten luovutus, lisäavainten tilaaminen, ovien avaus talonkirjaan merkityille henkilöille, kiinteistön kunnon tarkkailu, valaistuksen huolto, lämmönjako- ja ilmanvaihtolaitteiden tarkkailu, liputus, pienten korjaustöiden kuten viemärien avausten ja kiireellisten tapauksien esimerkiksi vesivahinkojen hoito. Lisäksi huoltoyhtiöt huoltavat ulkoalueita esimerkiksi pesemällä piha-alueita, luomalla lunta, hiekoittamalla, leikkaamalla nurmikon, poistamalla irtoroskia ja tyhjentämällä pihakaivoa. Huoltoyhtiön tehtävät taloyhtiössä vaihtelevat sopimuskohtaisesti.
Isännöinti on taloyhtiön hallitukselle suunnattua asiantuntijapalvelua, jota tarjoavat isännöitsijän, kiinteistösihteerin, kirjanpitäjän ja teknisen isännöitsijän tiimi. Isännöintiyrityksen tarjoama kokemus ja asiantuntemus auttavat asunto-osakeyhtiöiden hallitusta ja osakkaita päätöksenteossa. Isännöitsijä toimii taloyhtiön operatiivisena johtajana hallituksen antamia ohjeita noudattaen. Isännöintipalvelumme >
Isännöitsijä on asunto-osakeyhtiön hallituksen oikea käsi ja vastaa yhdessä hallituksen kanssa asunto-osakeyhtiön hallinnosta. Taloyhtiön hallitus valitsee isännöintitoimiston hoitamaan yhtiön hallintoa, kirjanpitoa ja varainhoitoa hallituksen antamien määräysten mukaisesti. Hallitus ja isännöitsijä ovat tiivis työpari: isännöitsijä valmistelee asiat hallituksen päätöksentekoa varten. Isännöitsijän tehtäviin kuuluvat laajasti erilaiset taloyhtiön asiat palveluiden kilpailutusten hoitamisesta talon häiriötilanteiden selvittämiseen. Isännöitsijän tehtävänä on huolehtia, että taloyhtiön arki sujuu ja kiinteistön markkina-arvo kehittyy suotuisasti. Isännöitsijän apuna toimivat kiinteistösihteeri, kirjanpitäjä, tekninen isännöitsijä sekä monet yhteistyökumppanit kuten huoltoyhtiö. Isännöitsijän valitsee yleisimmin yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön hallitus. Yhtiön isännöitsijäksi voidaan valita myös isännöintiyhteisö, jolloin nimetään erikseen yhtiön päävastuullinen isännöitsijä.
Isännöitsijäntodistus on tärkeä asiakirja, jota tarvitaan asunnon myynnin ja vuokraamisen sekä lainan haun yhteydessä mm. osoittamaan osakeluetteloon merkitty osakeomistus. Isännöitsijäntodistus sisältää asunto-osakeyhtiölaissa säädetyt asiat eli muun muassa tiivistelmän yhtiön ja huoneiston yksilöintitiedoista, yhtiön taloudesta, yhtiön rakennuksista ja niiden kunnosta, tiedon yhtiössä tehdyistä ja suunnitelluista korjauksista sekä muista merkittävistä tiedoista. Isännöitsijäntodistus tilataan omalta isännöintitoimistolta ja se on maksullinen, koska sen kokoaminen vaatii eri työvaiheita, aikaa ja asiantuntemusta. Lue lisää isännöitsijäntodistuksesta >
Taloyhtiön julkisivu on rakennuksen ulkovaippa, joka suojaa taloa sateelta, tuulelta ja auringolta. Kiinteistön saavuttaessa noin 30–40 vuoden iän on julkisivuremontti yleensä tarpeen. Julkisivuremontti on suuri ponnistus taloyhtiölle, vaikka ei vaadikaan asukkaita muuttamaan pois. Tyypillistä julkisivuremonttia ei ole vaan se vaihtelee taloyhtiön tarpeiden mukaan. Oikealla suunnittelulla vältetään liian pieni tai suuri korjaus, ja päästään parhaaseen lopputulokseen myös taloudellisesti. Ajantasainen tiedottaminen julkisivuremontin etenemisestä on sekä urakoitsijoille että asukkaille ensiarvoisen tärkeää.
Kiinteistöosakeyhtiö on yhtiö, jonka toiminta perustuu kiinteistön tilojen hallintaan tai omistukseen. Se toimii kuten mikä tahansa osakeyhtiö. Ks. myös asunto-osakeyhtiö.
Kiinteistörekisteriote on asiakirja, jossa listataan kiinteistön merkittävimmät tiedot kuten kiinteistötunnus, tieoikeudet ja pinta-ala. Tätä asiakirjaa tarvitaan esimerkiksi rakennuslupaa haettaessa.
Kiinteistösihteeri on isännöitsijän apu isännöintitoimistossa ja vastaa asiakaspalvelu- ja toimistotehtävistä. Tehtäviin kuuluvat muun muassa asiakaspalvelu niin puhelimitse kuin sähköpostitse, osakesiirrot, isännöitsijäntodistukset, vastikelaskujen lähettäminen, vesilaskutukset, autopaikkojen ja saunavuorojen jaot sekä vikailmoitukset. Lisäksi kiinteistösihteeri saattaa laatia sopimuksia, tiedotteita ja kutsuja sekä tilata avaimia että varata kokouspaikkoja. Kiinteistösihteeri työskentelee isännöitsijän, taloyhtiön asukkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa.
Kirjanpitäjä on talouden asiantuntija ja vastaa asunto-osakeyhtiön tulojen, menojen, varojen ja velkojen seurannasta. Tehtäviin kuuluvat esimerkiksi juoksevan kirjanpidon ja vastikevalvonnan hoitaminen, lainahallinta, taloyhtiön tilinpäätöksen laatiminen ja veroilmoituksen tekeminen. Kirjanpidon keskeisin tehtävä on yhteydenpito hallinnollisen isännöitsijän kanssa taloyhtiön taloudellisen tilanteen osalta ja ohjaaminen päätöksenteossa talouden kysymyksiin liittyen.
Korjaushanke on taloyhtiön hanke, jossa olemassa olevaa rakennusta tai kiinteistöä korjataan eli saneerataan. Korjaushankkeet ovat yleensä laajoja vain muutaman kerran kiinteistölle toteutettavia toimia, josta johtuen vaiheita on monta muun muassa tarveselvitys, suunnittelu, rakentaminen, valvonta ja vastaanotto. Taloyhtiön hallitus on vastuussa korjaushankkeesta ja yhdessä isännöitsijän ammattiavun kanssa laatii suunnittelu-, urakka- ja valvontasopimukset.
Kuntoarvio on arvio kiinteistön sen hetkisestä kunnosta ja korjaustarpeesta, jotka on selvitetty pääsääntöisesti rakenteisiin kajoamatta ja visuaalisiin havaintoihin perustuen. Pinnalliset mittaukset ovat myös mahdollisia. Kuntoarvio on osa suunnitelmallista kiinteistönhoitoa ja se olisi hyvä päivittää korjaushankkeiden jälkeen tai vähintään viiden vuoden välein, jotta tuleviin remontteihin ja korjaustarpeisiin osataan varautua ennakoiden. Kuntoarvioon liitetään yleisesti pitkän aikavälin kunnossapitosuunnitelma PTS, joka kertoo arvioitujen tulevien korjausten arvioidut toteutusajankohdat ja laadintahetkenmukaisen kustannusarvion kymmenen vuoden jaksolle.
Kuntotarkastus on useimmiten asuntokaupan yhteydessä tehtävä rakennusteknisen kunnon selvitys. Tarkastukseen saattavat sisältyä esimerkiksi kosteusmittaukset. Tarkoituksena on saada puolueetonta tietoa eri osapuolille rakennuksen kunnosta, korjaustarpeista ja toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksen tekijänä toimii rakennustekninen asiantuntija. Ks. myös kuntotutkimus.
Kuntotutkimus on kiinteistön rakennuksen tarkempi tutkimus mahdollisen vaurion syyn selvittämiseksi. Tutkimuksessa rikotaan rakenteita ja se onkin yleensä rakennus- ja taloteknisten asiantuntijoiden tekemä. Ks. myös kuntotarkastus.
LVI-remontti on taloyhtiön putkiremontti eli linjasaneeraus. LVI-kirjaimet tarkoittavat lämpöä, vettä ja ilmaa. Remontti on yleensä ajankohtainen, kun putket ovat noin 40–60 vuotta vanhoja. LVI-remontissa kunnostetaan taloyhtiön putkien lisäksi mahdollisesti myös ilmastointia ja muuta talotekniikka. Toisin sanoen kiinteistön korjaustarpeet määrittävät putkiremontin laajuuden. Kiinteistön korjaustarpeet selviävät kunnossapitotarveselvityksestä.
LVIS-remontti on taloyhtiössä samanaikaisesti toteutettava putki- ja sähköremontti. LVIS-kirjainlyhenne tulee sanoista lämpö, vesi, ilma ja sähkö. Putki- ja sähköremontin yhdistäminen on taloudellisesti kannattavaa.
Muutostyöilmoitus on osakkaan kirjallinen ilmoitus taloyhtiölle ja isännöitsijälle kunnossapitotöistä, joita osakas aikoo omassa huoneistossaan teettää ja jotka voivat vaikuttaa taloyhtiön vastuulla olevaan rakennukseen tai muiden osakkaiden asumiseen. Muutostyöilmoitus pitää toimittaa etukäteen ja sen pitää olla mahdollisimman yksiselitteinen. Taloyhtiölle pitää jäädä aikaa käsitellä ilmoitus ja selvittää vaativatko muutostyöt esimerkiksi rakennusluvan. Taloyhtiöllä on myös oikeus valvoa, että kunnossapito- tai muutostyöt sujuvat hyvän rakennustavan mukaisesti, mutta lähtökohtaisesti osakas on itse vastuussa kunnossapitotyön toteutuksesta.
Muuttoilmoitus on taloyhtiölle ja isännöitsijälle tehtävä ilmoitus taloon muutosta tai pois lähdöstä. Postiin tai maistraattiin tehty muuttoilmoitus ei valitettavasti välity eteenpäin näille tahoille. Vaikka taloyhtiölle tehtävä muuttoilmoitus ei ole lain mukaan pakollinen, on se suositeltava, sillä sen avulla tiedetään esimerkiksi päivittää talonkirja, merkitä oveen ja nimitauluun oikeat tiedot ja avata ovi oikealle henkilölle yleisavaimella. Myös vesimaksut, autopaikkavuokraukset ja saunavuorolistat päivittyvät henkilöiden muuttojen yhteydessä. Isännöintitoimisto huolehtii myös yleensä autopaikkojen ja saunavuorojen koordinoinnista ja laskutuksesta sekä vesimaksujen laskutuksesta.
Pelastussuunnitelma on taloyhtiön, sen asukkaiden, omaisuuden ja ympäristön turvallisuutta koskeva suunnitelma ja asiakirja. Sen tarkoituksena on parantaa arjen turvallisuutta auttamalla huomaamaan asuinympäristön riskitekijät, ehkäisemään vaarat sekä varautumaan onnettomuustilanteisiin ja niissä toimimiseen. Pelastussuunnitelma on laadittava kaikille taloyhtiöille, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Taloyhtiön hallitus on vastuussa pelastussuunnitelmasta, ja osallistuu aktiivisesti sen laatimiseen ja päivittämiseen sekä sen sisällöstä tiedottamiseen asukkaille.
Putkiremontti on tuttavallinen nimitys LVI-remontille, jossa remontoidaan taloyhtiön lämpö-, vesi- ja ilma-asiat kuntoon.
PTS on taloyhtiön kiinteistön vähintään kymmeneksi vuodeksi laadittu kunto- ja korjaussuunnitelma, joka pohjautuu kiinteistön ylläpitoon, huoltoon ja säännöllisiin kuntoarvioihin. PTS antaa taloyhtiön hallitukselle tietoa korjaustarpeiden ajankohdista ja kustannuksista. Se toimii hallituksen työkaluna helpottaen tulevien remonttien suunnittelua kustannustehokkaasti ja niin, että mahdollisilta yllätyksiltä vältytään. PTS laaditaan yleensä kuntoarvion liitteeksi yhdessä kokeneen asiantuntijan kanssa.
Rahoitusvastike eli pääomavastike on yhtiöjärjestyksen määräämä vastike, jolla maksetaan taloyhtiön ottamien pitkäaikaisten lainojen korkokuluja ja lyhennyksiä. Rahoitusvastike on kohdistettu osakkaille yleensä joko neliöiden tai osakkeiden mukaan yhtiöjärjestyksen määritelmän mukaisesti. Osakkailla on yleensä mahdollisuus maksaa koko rahoitusvastikeosuutensa pois kertasuorituksella tai hallituksen määrääminä osasuorituksina ja ajankohtina.
Taloyhtiö on tavanomainen nimitys asunto-osakeyhtiölle.
Taloyhtiön asukas on taloyhtiössä asuva henkilö, joka ei välttämättä itse omista asuntoa. Asukas noudattaa taloyhtiön järjestyssääntöjä yhtä lailla kuin osakaskin ja huolehtii huoneistonsa kunnosta.
Asunto-osakeyhtiön eli taloyhtiön hallitus on osakkaiden edustaja ja asunto-osakeyhtiölain mukaisesti vastuussa taloyhtiön hallinnon, talouden ja kiinteistönpidon järjestämisestä. Taloyhtiön osakkeenomistajat eli osakkaat valitsevat hallituksen yhtiökokouksessa. Taloyhtiön hallituksen jäsen on siis valittu luottamustoimeen, jossa on hieno mahdollisuus vaikuttaa oman talon asioihin ja arjen sujumiseen. Hallituksessa pääsee osallistumaan niin pieniin kuin suuriin taloyhtiössä tehtäviin päätöksiin. Lue lisää: Taloyhtiön hallituksen vastuu – mitä siihen kuuluu?
Taloyhtiön järjestyssäännöt ovat asukkaiden yhteiseloa ja asumismukavuutta helpottavia taloyhtiön itse määrittelemiä asumisen ohjeita. Jokaisella taloyhtiöllä olisi hyvä olla järjestyssäännöt. Säännöt sisältävät yleensä ohjeita yhteisten tilojen ja piha-alueiden käytöstä, muutostöiden tekemisestä sekä kellonajoista, jolloin taloyhtiössä tulee olla hiljaista. Taloyhtiön järjestyssäännöt ovat esillä usein rappukäytävän ilmoitustaululla tai ne on jaettu jokaiseen asuntoon. Järjestyssäännöt vahvistetaan yhtiökokouksessa jonka jälkeen ne ovat kaikkia osakkaita sitovia. Lue lisää >
Taloyhtiön osakas eli osakkeenomistaja on oman asuntonsa osakkeen tai osakeryhmän omistaja. Osakkaalla on oikeus saada asiansa yhtiökokouksen käsiteltäväksi, osallistua yhtiökokoukseen sekä remontoida omaa huoneistoaan. Osakkaalla on myös velvollisuus maksaa yhtiövastiketta sekä huolehtia huoneiston kunnosta.
Tekninen isännöitsijä on kiinteistön rakennusteknisten ja taloteknisten palveluiden asiantuntija. Hän avustaa hallinnollista isännöitsijää kiinteistön tekniikan hoitamisessa ja yhdessä taloyhtiön hallituksen kanssa kehittää taloyhtiölle kunnossapito- ja korjaussuunnitelman. Tehtäviin kuuluvat muun muassa kiinteistöjen vahinkokartoitukset ja korjausten organisointi, kuntoarvio ja PTS, kylpyhuoneiden kuntokartoitus ja kosteusmittaus, pelastussuunnitelmat, rakennuttaminen, tarkastukset ja valvonnat sekä urakoiden kilpailutus ja valvonta. Tekniset isännöitsijät palvelevat myös suoraan taloyhtiön osakkaita esimerkiksi huoneistojen yksittäisissä korjaus- ja muutostöissä valvoen töiden turvallisuutta, hankkeiden laatua ja lain vaatimusten täyttymistä.
Tilinpäätös on taloushallinnon ja isännöitsijän yhdessä laatima asiakirja, joka kertoo taloyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta eli toisin sanoen, mihin rahaa on käytetty ja miten menot on katettu. Siitä pitää käydä ilmi oikeat ja riittävät tiedot osakkaille. Tilinpäätös yhdessä toimintakertomuksen, tilintarkastuskertomuksen ja/tai toiminnantarkastuskertomuksen kanssa käsitellään yhtiökokouksessa. Lue lisää tilinpäätöksestä.
Reskontra on luettelo taloyhtiön tapahtumista ja osa taloushallinnon kirjanpitoa. Vastike- ja vuokrareskontra on osa vastike- ja vuokravalvontaa kun taas ostoreskontraa käytetään yhtiön ostolaskujen maksuvalvontaan. Ostoreskontrassa on luettelo taloyhtiölle saapuneista laskuista ja niiden maksamisesta ja vastikereskontrassa osakkaiden vastiketavoitteet ja suoritukset.
Vikailmoitus on asukkaan tekemä ilmoitus huoltoyhtiölle huoneistossa, kiinteistössä tai piha-alueella ilmenneestä viasta, joka vaatii korjausta. Tyypillisiä vikailmoituksia ovat esimerkiksi vuotava vesihana tai tukkeutunut viemäri.
Yhtiöjärjestys on asunto-osakeyhtiölain vaatima taloyhtiön sisäinen laki ja säännöstö, joka on yhtiökokouksen hyväksymä ja kaikkia osakkeenomistajia sitova. Yhtiöjärjestys määrää sen, miten taloyhtiössä toimitaan. Yhtiöjärjestyksen vähimmäissisältö tulee suoraan asunto-osakeyhtiölaista, jonka mukaan yhtiöjärjestyksessä pitää mainita muun muassa yhtiön nimi, yhtiön hallitsemien rakennusten ja kiinteistöjen sijainti, jokaisen osakehuoneiston sijainti kiinteistöllä, järjestysnumerolla yksilöitynä mikä osake tai osakkeet (osakeryhmä) tuottavat oikeuden hallita mitäkin osakehuoneistoa, ja yhtiövastikkeen määräämisen perusteet. Lisäksi yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä joistakin asioista toisin kuin asunto-osakeyhtiölaissa, kuten kunnossapitovastuusta, sekä tuoda esille taloyhtiön omia asioita tarpeen ja halujen mukaan.
Yhtiökokous on asunto-osakeyhtiön ylin päättävä elin. Yhtiökokouksessa yhtiön osakkeenomistajat eli osakkaat kokoontuvat päättämään asunto-osakeyhtiön asioista. Isännöitsijä ja taloyhtiön hallitus valmistelevat yhtiökokouksen ja kutsuvat sen koolle. Yhtiökokouksessa tehdään päätös kaikista sellaisista asioista, joihin hallituksella ei joko osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan riitä valtuudet. Yhtiökokous muun muassa valitsee yhtiölle hallituksen, vahvistaa tilinpäätöksen ja hyväksyy tulevan vuoden talousarvion. Yhtiökokouksen tehtävistä on säädetty yhtiöjärjestyksessä ja asunto-osakeyhtiölaissa. Varsinainen yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tarvittaessa voidaan kutsua koolle ylimääräinen yhtiökokous.
Hoitovastike on osakkailta perittävä maksu, jolla katetaan yhtiön vuosittaiset huolto- ja vuosikorjauskulut. Hoitovastikkeen suuruuden päättää yhtiökokous vuosittain.
Ylimääräinen yhtiökokous on varsinaisen yhtiökokouksen lisäksi järjestettävä yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat voivat käyttää päätösvaltaansa ihan niin kuin varsinaisessakin yhtiökokouksessa. Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, jos yhtiöjärjestyksessä on niin määrätty, yhtiökokous tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai osakkeenomistaja, tilintarkastaja tai toiminnantarkastaja vaatii sitä. Lue lisää >
