{{ result.type_rendered }}
Huonekasvit tuovat vehreyttä ja viihtyisyyttä kotiin sekä parantavat sisäilman laatua. Niiden on myös todettu lievittävän stressiä, rauhoittavan mieltä ja parantavan tarkkaavaisuutta sekä tehokkuutta.
Viherkasvi on sisustuselementti, joka raikastaa kotia. Huonekasvien hengitys toimii päinvastoin kuin ihmisellä, sillä ne tuottavat happea ja kuluttavat hiilidioksidia. Lisäksi ne saavat vesihöyryä haihduttaessaan sisäilman liikkumaan. Kosteuden ansiosta myös ilmassa leijuvan pölyn määrä vähenee.
Useimmat viherkasvit eivät kuki, eivätkä tuota lainkaan siitepölyä, joten ne eivät yleensä aiheuta haittoja myöskään allergisille. Joidenkin kasvien erittämät kemikaalit jopa hävittävät huoneilman homeitiöitä ja bakteereita.
Nyrkkisääntö kasvien kastelun suhteen on, että isolehtiset, kukkivat ja nopeasti kasvavat kasvit tarvitsevat runsaasti kastelua ja nahkealehtiset kasvit sekä kaktukset taas niukemmin vettä. Etenkin talvella useimmat viherkasvit pitävät vedellä suihkuttelusta, koska se tuo kuivaan talvi-ilmaan niiden kaipaamaa ilmankosteutta.
Viherkasvien multa kannattaa vaihtaa helmi–maaliskuussa ja samalla kasvin voi siirtää isompaan ruukkuun. Kukkivien kasvien multa kannattaa vaihtaa hieman myöhemmin keväällä. Hitaasti kasvavien kasvien mullan voi puolestaan vaihtaa harvemmin – joka toinen tai joka kolmas vuosi. Näillä toimenpiteillä kasvin juuret saavat enemmän kasvutilaa ja ravinteita.
Useimpien viherkasvien kasvu alkaa lisääntyneen auringonvalon myötä maaliskuussa ja lakkaa loka–marraskuussa. Kasvukaudella kasveja kannattaa lannoittaa kasteluveteen lisättävällä liuoslannoitteella tai multaan asetettavilla hitaasti liukenevilla rakeilla, pillereillä ja puikoilla.
Toiset viherkasvit vaativat enemmän huomiota, kun toiset pärjäävät vähemmällä kastelulla ja hoitamisella. Helppohoitoiset kasvit sopivat siksi niin aloittelevalle kuin paljon matkustelevallekin viherpeukalolle. Esimerkiksi skandinaavisessa sisustuksessa trendikkäät peikonlehti ja huonekuusi ovat helppohoitoisia ja tyylikkäitä kasveja kiireiseen kotiin.
Muita helppohoitoisia kasveja ovat tyräkki, kultaköynnös, kaktus, rahapuu, muratti, jukkapalmu sekä palmu- ja kirjovehka.
Viherkasvit eivät ainoastaan tuo raikkautta sisustukseen, vaan tietyt lajikkeet myös puhdistavat sisäilmaa. Yksi tehokkaimmista ilmanpuhdistajista on viirivehka, joka imaisee itseensä ilman harmilliset kemikaalit, kuten homeitiöt ja muut allergeenit. Kaarisulkasaniainen taas puhdistaa parhaiten sisäilman yleisintä myrkkyä formaldehydiä, jota esiintyy esimerkiksi tupakansavussa, vanerissa, lastulevyssä, liimoissa, painokuviollisissa kankaissa, mattojen alustoissa ja lattiapäällysteissä.Muita sisäilmaa puhdistavia kasveja ovat peikonlehti, perhosorkidea, kultapalmu, kultaköynnösamppeli ja anopinkieli.
Tietyt huonekasvit ovat varsinaisia auringonpalvojia ja tarvitsevat runsaasti valoa voidakseen hyvin. Kukkivat huonekasvit, kuten ihmeköynnös ja pelargonit, viihtyvät yleensä valoisassa paikassa. Lisäksi kirjava-, paksu- ja mehevälehtiset kasvit tarvitsevat enemmän valoa. Etelä- ja länsipuolen ikkunalaudalla riittää valoa ja kuumuutta, mutta jos aurinko paistaa esteettä suoraan ikkunaan kesällä, voivat runsaassakin valossa viihtyvät lajit kärsiä.
Valoisaan asuntoon sopia kasveja ovat lyyraviikuna, pullojukka, aloe vera, jukkapalmu mehiruusuke ja anopinkieli.
Kaikki kasvit eivät tarvitse runsaasti valoa voidakseen hyvin, vaan viihtyvät myös asunnon varjoisimmissa paikoissa. Itään ja pohjoiseen suuntautuneista ikkunoista luonnonvaloa tulee vain rajallinen määrä, joten esimerkiksi viirivehka viihtyy niiden läheisyydessä hyvin.
Varjossa viihtyviä kasveja ovat palmuvehka, aitoviikuna, varjomuratti, erilaiset saniaiskasveihin kuuluvat sananjalat ja hortensiat.
